Sri Lankan kiertomatka: Rantaelämää

Vietämme normaalisti Suomessa paljon aikaa veden äärellä, merellä tai järvillä. Sikäli olin varsin yllättynyt kuinka hyvin viihdyimme Sri Lankassa sisämaassa niin kulttuurikohteissa kuin erityisesti vuoristoalueilla. Vasta loman viimeiselle viikolle suunnistimme meren äärelle. Rannikolla liikkumisen sijaan päätimme rauhoittua ja asettautua yhteen paikkaan. Meillä ei ollut mitään erityistä preferenssiä paikkakunnan suhteen. 

Matkan järjestely Badullasta pääkaupunki Colomboon oli yllättävän haasteellista johtuen mm. täyden kuun ajasta, jonka johdosta paikalliset viettivät pidennettyä viikonloppuvapaata. Bussi olisi ollut nopeampi, mutta liput olivat loppuunmyytyjä ja junaankin oli vaikea saada lippua. Sri Lankassa junalla matkatessa on syytä muistuttaa, että se on hidasta! Lähes 12 tuntia reilun 200 kilometrin matkaan!

Hotellin rantamaisema

Apuun riensi taas Jayasiri, joka hankki meille paikkaliput junaan. Makuuvaunuun olisi pitänyt ostaa liput jo hyvissä ajoin, joten vaakatasoon asettautumisesta saatoimme vain haaveilla, kunnes ehkä jossain matkan puolivälissä meidät tultiin herättämään ja kysymään haluaisimmeko nukkua - tietysti maksua vastaan - loppumatkan makuuvaunussa. Ei tarvinnut kysyä toista kertaa! 

Lomilla ranta on usein vapauden ja joutenolon symboli. Täydellisellä rannalla on valkoisen hiekkarannan ylle kallistuva palmu, aava meri ja horisontti. Näillä mielikuvilla meille markkinoidaan kaukokohteiden rantoja. Mainoskuvissa ei useinkaan näy ihmisiä, vaikka todellisuus luonnollisesti on toinen. Monet suositut kohteet ovat muuttuneet vuosien varrella koskemattomista turistirysiksi, joissa on liikaa hotelleja ja liikaa ihmisiä. Viimeinen myyntiargumentti halpuus vetää kuitenkin edelleen puoleensa. Halpuuskin tuntuu olevan nykyisin suhteellista. Mukavaa majapaikkaa ei halvalla löydy ja  luksus on kallista halpamaissakin.

Olen toki vuosien varrella käynyt ihan "koskemattomillakin" rannoilla. Palvelut ovat niistä paikoista kaukana ja viime kädessä olen varsin tyytyväinen välimalliin: paikkaan, josta löytyy palveluja ja joka ei ole liian "turistimainen". Löysimme pienen, muutamia huoneita sisältävän hotellin Beruwalasta. Aamiaisen söimme rantahietikolla ja huoneemme parvekkeelta avautui merelle. Hotellin omistaja Emil oli tsunamin kokenut rastafari ja varsinainen persoona. Yhtenä iltana vietimme hänen sekä kavereidensa kanssa iltaa vähän pidempään. Sinä iltana sri lankalaisessa illassa soi muun muassa Jukka Poika.

Pidän itseäni valtavan onnekkaana, että olen päässyt käymään kaukomatkoilla eri kohteissa. Matkat eivät ole vähentäneet arvostustani Suomea kohtaan. Puhdas ilma sekä vesi ja rauha ovat kultaakin arvokkaampia!

Auringonlasku

Pieni valkoinen rantahotellimme