Viking Grace
En nyt ihan koko pääsiäistä ollut kotona, vaikka vähin siihen suuntaan aikaisemmin mainitsinkin. Ennen pääsiäistä ajoimme Kaarinaan ja saimme kyydin edelleen Turun satamaan. Siellä meitä odotti lehdistöstä tuttu uuden uutukainen paatti Viking Grace. Monta kertaa olin vuosien varrella pohtinut, että olisi mukava käydä Tukholmassa. Noin kymmenen vuotta oli kulunut asiaa pohtiessa...
Varasimme etukäteen pöydän Buffet Aurorasta, jonne menimme ruokailemaan heti laivan lähdön jälkeen yhdeksän maissa illalla. "Ahneella on p*&%anen loppu" pohdiskelin, kun tyhjensin viimeisiä jälkiruuan rippeitä lautaseltani ja tungin suuhuni suklaa- ja hasselpähkinämoussella täytettyä tuulihattua. Tätä ennen olin vajaassa kahdessa tunnissa maistellut aimo annoksen kylmiä kalaruokia ja hieman maltillisemmin liharuokia. Niin kuin en olisi koskaan ruokaa (... tai juomaa saanut) saanut.
Koska en koskaan opi, en voi mennä buffet pöytään usein. Toisaalta, ehkä joskus oppisin, mikäli söisin buffetpöydässä useammin.
Normaalissa lounasruokailussa osaan kyllä nykyään syödä järkevämmin. Ladon lähes puolet lautasesta täyteen salaattipöydän antimilla ja lopun lautasen täytän lounasruualla.
Koska laivaa oli mediassa etukäteen hehkutettu kovasti, olin loppu viimeksi kuitenkin pettynyt. Sisustus oli freesi, en sitä kiellä. Muutoin laiva oli perinteistäkin perinteisempi. En tiedä mikä sai minut kuvittelemaan, että myös pohjaratkaisujen ja palvelujen osalta laiva tarjoaisi jotain uutta. Muisteltiin matkalla kilpaa alusta, joka tuli liikenteeseen 1990-luvun alussa ja jossa laivan keskellä oli pitkä kävelykatu, jonka reunuksilla olivat ravintolat, baarit ja muut palvelut. Osasta hyteistä oli näkymä promenadelle. Tarkistin netistä, että laiva oli Silja Symphony.
Laiva oli perillä aamulla kukon laulun aikaan. Kävelimme upeassa auringonpaisteessa vanhaan kaupunkiin etsimään kahvilaa, joka olisi auki. Aamupäivä menikin raukeasti kahvilasta toiseen siirtyessä. Kolmannen kahvilan jälkeen kävelimme pidemmän pätkän ennen iltapäiväoluille poikkeamista. Päivä päättyi illalliseen Södermalmilla. En muista paikan nimeä, mutta kysymyksessä oli hyvin kotikutoinen ravintola. Ruoka ja palvelu olivat hyvää.
Paluumatka taittui eri laivalla. Amorellalla emme ruokailleet. Ikkunallisesta hytistä tuijottelin alkumatkan maisemia, kunnes Tukholman valot yhtäkkiä päättyivät lähes täydelliseen pimeyteen.
Varasimme etukäteen pöydän Buffet Aurorasta, jonne menimme ruokailemaan heti laivan lähdön jälkeen yhdeksän maissa illalla. "Ahneella on p*&%anen loppu" pohdiskelin, kun tyhjensin viimeisiä jälkiruuan rippeitä lautaseltani ja tungin suuhuni suklaa- ja hasselpähkinämoussella täytettyä tuulihattua. Tätä ennen olin vajaassa kahdessa tunnissa maistellut aimo annoksen kylmiä kalaruokia ja hieman maltillisemmin liharuokia. Niin kuin en olisi koskaan ruokaa (... tai juomaa saanut) saanut.
Koska en koskaan opi, en voi mennä buffet pöytään usein. Toisaalta, ehkä joskus oppisin, mikäli söisin buffetpöydässä useammin.
Normaalissa lounasruokailussa osaan kyllä nykyään syödä järkevämmin. Ladon lähes puolet lautasesta täyteen salaattipöydän antimilla ja lopun lautasen täytän lounasruualla.
Koska laivaa oli mediassa etukäteen hehkutettu kovasti, olin loppu viimeksi kuitenkin pettynyt. Sisustus oli freesi, en sitä kiellä. Muutoin laiva oli perinteistäkin perinteisempi. En tiedä mikä sai minut kuvittelemaan, että myös pohjaratkaisujen ja palvelujen osalta laiva tarjoaisi jotain uutta. Muisteltiin matkalla kilpaa alusta, joka tuli liikenteeseen 1990-luvun alussa ja jossa laivan keskellä oli pitkä kävelykatu, jonka reunuksilla olivat ravintolat, baarit ja muut palvelut. Osasta hyteistä oli näkymä promenadelle. Tarkistin netistä, että laiva oli Silja Symphony.
Laiva oli perillä aamulla kukon laulun aikaan. Kävelimme upeassa auringonpaisteessa vanhaan kaupunkiin etsimään kahvilaa, joka olisi auki. Aamupäivä menikin raukeasti kahvilasta toiseen siirtyessä. Kolmannen kahvilan jälkeen kävelimme pidemmän pätkän ennen iltapäiväoluille poikkeamista. Päivä päättyi illalliseen Södermalmilla. En muista paikan nimeä, mutta kysymyksessä oli hyvin kotikutoinen ravintola. Ruoka ja palvelu olivat hyvää.
Paluumatka taittui eri laivalla. Amorellalla emme ruokailleet. Ikkunallisesta hytistä tuijottelin alkumatkan maisemia, kunnes Tukholman valot yhtäkkiä päättyivät lähes täydelliseen pimeyteen.
 |
| Viking Gracen söpö lattiamatto. |
 |
| Viking Gracen tanssilattialla. |
 |
| Tukholma |
Kommentit
Lähetä kommentti