Depeche Mode Helsingissä 15.12.2013

"Depeche Mode vuosimallia 2013 on ainutlaatuinen yhtye. 

Mieleen ei tule toista valtavirran popyhtyettä, 

joka voisi halutessaan julkaista niin teknoalbumin kuin kitararock-levyn - 

eikä kukaan hämmästyisi, saati jättäytyisi järkyttyneenä kelkasta." (HS 17.12.2013)

Joihinkin bändeihin voi muodostua erityinen suhde. Minulla on syvä rakkaus- ja kiintymyssuhde Depeche Modeen. Suhteen laimenemista on vain hetkittäin ollut ilmassa.

Yritin sunnuntaisen keikan jälkeen pohtia kuinka kauan olen bändiä kuunnellut. Joka tapauksessa voin sanoa, että suhteeni on kestänyt yli kaksi, lähes kolme vuosikymmentä. Olen 1980-luvun puolivälin tienoilla kyläillyt veljeni luona eri puolilla Suomea. Istuin nojatuolissa ja kirjoitin vinyylilevyn sisäpussista Depeche Moden kappaleiden sanoja ruutupaperille. VHS:ltä katsoin aina uudelleen tallennetta bändin keikalta, jossa rokkikukko Dave Gahan pörhisteli täysvalkoisessa asussaan. Ja televisiosta nähdyt Anton Corbijnin ohjaamat musiikkivideot olivat omaa luokkaansa! 

Ei ole yllättävää, että olin aivan fiiliksissä keikasta. Intoa ei vähentänyt se, että olin tarkastanut DM:n edellisten keikkojen biisilistoja ja todennut, että uusi levy ei ole keskiössä ja vanhaa materiaalia on tulossa minun näkökulmastani sopivasti. Toki uusia kappaleita oli, kuten myös unohtuneempia harvinaisuuksia.

Depeche Mode Helsingissä 15.12.2013

Ilta-Sanomien toimittajaa lainaten: Hieno bändi, hieno keikka.

Welcome to My World

Angel

Walking in My Shoes

Precious

Black Celebration

Should be Higher

Policy of Truth

Slow

But Not Tonight

Heaven

Behind the Wheel

A Pain That I´m Used To

A Question of Time

Enjoy the Silence

Personal Jesus

Shake the Disease

Halo

Just Can´t Get Enough

I Feel You

Never Let Me Down Again