Sri Lankan kiertomatka: Dambullan luolatemppelit ja Kandy

Luin joskus Helsingin Sanomista tutkimuksesta, jonka mukaan olemme matkoilla ahneita, pihejä ja tylyjä. Kyseissä artikkelissa annettiin käyttäytymisohjeita lomalaiselle:

• Varmista, että hotellisi ja ravintolat, joissa syöt, ovat paikallisten omistamia. Vaadi, että työntekijöitä kohdellaan asiallisesti.
• Tiedä mihin matkustat. Lue esimerkiksi Amnestyn raportti kohteestasi.
• Älä aina tingi. Jos olet matkustanut tuhansien kilometrien päähän ostaaksesi paikallisia käsitöitä, sinulla on niihin varaa.
• Muista, että olet vieraana. Käytä järkeäsi. Miten toivoisit turistien käyttäytyvän Suomessa

Olen matkaillut maissa, joissa hinnoissa tuntuu olevan loputtomasti löysää. Tinkimisprosessi on pitkävaiheinen loputon näytelmä. Se on hintalappuhintoihin tottuneelle suomalaiselle, tai ainakin minulle raskas  sekä epämiellyttävä prosessi. Sikäli Sri Lanka tuntui suhteellisen mukavalta matkakohteelta. Ei todellakaan ollut koko ajan sellainen olo, että kusetetaan. 

Toisaalta vajaan kolmen viikon matkalta emme ostaneet juuri mitään muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Sri Lanka on kuuluisa teestä ja kanelista. Lisäksi maassa on myös jalokiviä, erityisesti safiireja. Muistoksi ostin yhden pienen hopeasormuksen, jossa oli kuukivi. Jos hinnalla ei olisi ollut väliä, mieluiten olisin ostanut hyvän onnen tuojan eli tähtisafiirin. Maailman suurin safiiri löytyi Sri Lankasta viime vuonna. Uutisten mukaan sen arvo oli yli 100 miljoonaa dollaria. Safiireista ja niiden etsimisestä puhui myöhemmin matkan edistyessä meren rannalla myös hotellimme omistaja, paikallinen rastafari Emil.

Itse asiassa koko matkan ajan tuntui siltä, ettei maassa ole mitään mitä haluaisin ostaa. Jos olisin nähnyt kivoja paikallisia käsitöitä, niin olisin varmastikin ostanut, niin kuin Etelä-Afrikassa viime vuoden reissulla. Enemmänkin tuntui siltä, että tarjolla oli kiinalaista krääsää eri muodoissaan. Paikalliset eivät ehkä ole olleet saaneet niistä vielä yliannostusta, toisin kuin osa meistä, jotka yritämme raivata ja järjestellä tavaroitamme KonMari opein (en ole vielä päässyt elämänhallinnassa näin pitkälle ja vaikeaa se olisikin, kun monet esineet tuottavat minulle iloa...).

- - -

Dambullan luolatemppelit

Unescon maailmanperintökohteisiin kuuluu Dambullan luolatemppelit, joita kävimme ihmettelemässä matkalla Kandyyn. Alueella on ilmeisesti kymmeniä luolia, mutta keskeisin nähtävyys on viisi vierekkäistä, erikokoista luolaa, joista löytyy seinämaalauksia ja n. 150 buddhapatsasta. 

Dambullan luolatemppeli

Dambullan luolatemppeli

Matkan kaupunkilomaosuuden vietimme saaren keskellä sijaitsevassa Kandyssä, jossa hengailimme muutaman päivän ajan. Pääkaupunki Colombon nähtävyyksineen jätimme käytännössä katsoen väliin, lukuun ottamatta vilausta, jonka kaupungista näimme loman päättyessä paluumatkalla lentoasemalle. Kandyssä asuu reilut satatuhatta asukasta, mikä tuntuu vähäiseltä ottaen huomioon, että se on yksi maan suurimmista kaupungeista. Kandy tuntui pikkukaupungilta niin kuin kaikki muutkin "kyläpahaset", joissa matkan aikana liikuimme. En tiedä minne  niemiin ja notkoihin kaikki maan yli 20 miljoonaa asukasta ovat piilottautuneet.

Joku pitäisi pyhäinhäväistyksenä, mutta emme käyneet katsomassa kaupungin kuuluisaa Pyhän hampaan temppeliä, jossa kuulemma säilytetään Buddhan kulmahammasta. Buddhia olimme nähneet jo tarpeeksi ja kävimme niiden sijaan katsomassa paikallisia tansseja ja vierailimme kasvitieteellisessä puutarhassa (Peradeniya Royal Botanical Gardens).