Suunnitelman muutos

"Jos kaikilla kiireisillä säntäilijöillä olisi kesämökki, maailmasta tulisi viisaampi paikka. Ihmiskunnan tuhoisin ongelma ei nimittäin ole ilmastonmuutos, velkakriisi eikä edes syrjäytyminen. Ongelma on hitaan ajan puute, ja se pienenee pohjoismaisella kesämökillä". Näin kertoo Hesarissa kiireyhteiskunnasta huolissaan oleva norjalainen sosiaaliantropologian professori Thomas Hylland Eriksen. Luovuus ja oivallukset kumpuavat joutilaisuudesta. Ihmissuhteet, perhe-elämä ja asioiden ymmärtäminen tarvitsevat hidasta aikaa. "Symbolisesti mökki on paikka, johon voi vetäytyä ja olla itsensä".

- - -

Meidän piti lähteä kesälomailemaan mökille autolla. Tämä oli suunnitelma lähtöpäivän aamuun asti. Suunnitelmat muuttuivat, kun vesilentokoneen omistaja ilmoitti, että voimme saada maksuaikaa seuraaville lentotunneille syksyyn asti. Tämä tarkoitti sitä, että tein puolikkaan perjantaipäivän töitä, kävimme lounastamassa mieheni ja parin työkaverin kanssa Itiksessä ja lähdimme kesälomatarvikkeilla pakatun auton kanssa kohti Tuusulanjärveä. Jätin mieheni tankkaamaan konetta ja lähdin ajelemaan kohti Lahdenväylää ja edelleen suuntana Pohjois-Karjala. 

Sillä välin kun ajoin pitkin moottoritietä, mieheni lensi koneen Porvoon Hamariin, mistä ystävä hyppäsi kyytiin. Suunnittelin, että kesäloman kunniaksi voisin yksin ajaessani pysähdellä juuri niissä paikoissa missä olen aina halunnut käydä, mutta joissa ei tule käytyä, kun on kiire mökille. Huomasin, että leppoisa ajelu muuttui taas kiireeksi. Oli hinku päästä perille. Kävin kerran tankkaamassa Mikkelin jälkeen huoltoasemalla, mistä saa tuoreet, hyvät munkkirinkelit. Jatkoin ajelua hymy huulilla sokerit poskilla. Matkan kuluessa sain tietää lentokaksikon laskeutumisen arvion, mikä tarkoitti sitä, että laukkasin Outokummussa kaupassa kieli vyön alla jatkaakseni matkaa kohti Polvijärven kesämökkiä. Viime pätkällä oli tietyöt käynnissä ja saavuin mökille vain todistaakseni, että kone oli laskeutunut ennätysajassa myötätuulen siivittämänä noin parissa tunnissa, vain muutamaa minuuttia minua aikaisemmin. Ensimmäinen lomaviikonloppu meni aika kivassa kelissä saunoessa siellä sun täällä. Lisäksi mieheni lennätti muutamaa kaveria Höytiäisellä ja Viinijärvellä.

Kolin Hiekkasaarilla.

Ensimmäisen lomaviikon keli oli sen sijaan kehnonlainen. Jonakin päivänä satoi, toisena päivänä satoi hieman ja kolmantena sateesta ei tullut taukoa ollenkaan. Yöt olivat kylmiä. Mökkiä piti lämmittää. Mökkinaapureiden kanssa suunnittelemamme pieni kesälomareissu jonnekin päin Suomea jäi toteuttamatta. Lontoon olympialaislähetyksiä tuli pitkin päivää, pitkin viikkoa. Kaikkein tylsintä oli kuunnella autoradiosta tenniksen kaksinpelin selostusta. Miesten jalkapallo olympialajina tuntui tyhmältä. Erityisesti minua närästi naisten keihäänheitossa "oppimatkalla" olleen Sanni Utriaisen kolme tahallaan yliastuttua kiskaisua. Kaikista noin 40 heittäjästä kolme jäi ilman tulosta. Mitatuista heikoin oli 47,65. Utriaisen olisi pitänyt mittauttaa yksi heitto ja pää pystyssä ottaa vastaan heikompikin tulos. Ainakin itse muistelisin vanhana mieluummin vajaan 50 metrin tuloskuntoa kuin luovuttamista. Jaksoin hämmästellä uimahyppääjien tarkkaakin tarkempaa työskentelyä sekä voimistelijoiden ketteryyttä ja voimaa.

Alkuviikosta onnistuimme tekemään makkaranpaistoreissun Kolin hiekkasaarille. Tuolloin ei satanut, mutta toki näimme uhkaavien pilvien taivalluksen saaren sivuitse. Enemmänkin olisimme voineet lentää, mutta kuten sanottu, keli oli kehno. Olin henkisesti varustautunut siihen, että sää ei suosi lomaamme. Tästäkin huolimatta yhden päivän taukoamaton sade veti mielen matalaksi. Toki sisäseinien maalaus eteni sadepäivänä ripsakkaammin.