Analyysi: Malmin lentoaseman säilyminen on pieni ihme

Moni, joka on ajanut Lahden moottiritietä, on nähnyt pienlentokoneen lentävän ylitseen. Kun katsoo moottoritieltä sivuun voi nähdä vilauksen maisemasta, joka vie ajatukset sadan vuoden taakse 1930-luvulle. Tuolloin vietettiin Helsingin lentoaseman avajaisia seremoniassa, johon oli kutsuttu pari tuhatta vierasta mukaan lukien pääministeri Cajander sekä marsalkka Mannerheim ja jota seurasi 25 000 hengen yleisö. Helsingin kaupunginhallituksen valiokunta oli valinnut asutuspoliittisista syistä lentokentän sijoituspaikaksi maaperältään erittäin kehnoksi tiedetyn Tattarisuon alueen, jolle ei 1930-luvulla otaksuttu saavan syntymään mitään parempaa esikaupunkiasutusta.

Malmin lentoasemakokonaisuus lentävine sähkökoneineen on yksi monikasvoisen Helsingin pisimpään säilyneistä koreista helmistä, jonka olemassaolo ei ole suinkaan selviö. Vaikka lentoasemasta tuli toisessa maailmansodassa neuvostopommitusten maalitaulu, se säästyi suuremmilta tuhoilta. Suurin tuhon uhka oli vuosikymmenten ajan poliitikot ja virkamiehet.

Lentotoiminnan lopettamista ja hallien tyhjentämistä halunneet virkamiehet koettivat saada tahtonsa läpi monin eri tavoin; lopettamalla lennonjohdon, siirtämällä rajavartiokaluston ja tyhjentämällä hallit koneista. Vuokrasopimus Helsingin kaupungin mailla Malmilla päättyi 2019 vuoden loppuun. Maa haluttiin saada millä tahansa hinnalla ja keinolla asuinkäyttöön. Alueen asemakaavan oli tarkoitus syntyä vaiheittain. Helsingin rannoille rakennettiin uusia asuinalueita; merellisiin Jätkäsaareen, Kalasatamaan ja Kruunuvuoreen nousi uusia asuntoja kuin sieniä sateella, mutta kohtuuhintaisia neliöitä kaivattiin Malmin lentoasemalta. Lentotoiminnan oli loputtava ja tilalle rakennettava asuinkerrostaloja ja yleisiä rakennuksia.

Malmin lentoaseman ystävät ja alueen arvokasta luontoa säilyttävät nousivat kapinaan. Malmin lentoaseman ystävät kampanjoivat vuosia  lentoaseman säilyttämiseksi eri tavoin. Ääniä kerättiin niin kansalais- kuin kuntalaisaloitteisiin. Asemalla järjestettiin erilaisia tapahtumia.

Malmin lentoasema tajuttiin pikku hiljaa laajemman yleisön piirissä arkkitehtonisesti ainutlaatuisen hyvin säilyneeksi esimerkiksi funkkisajan lentoasemasta.  Pelkkää päärakennusta, 1930-luvun funktionalismin helmeä ei säilytetty, vaan alue haluttiin nähdä toiminnallisena kokonaisuutena, yleisilmailukenttänä, ilmailualan yrityskeskittymänä, kehittyvänä matkailukohteena ja siviililentokoulutuksen keskuksena. Päärakennuksessa 1930-luvun funktionalismin helmessä ja kiitoteissä käyttötarkoitus, ulkomuoto ja sisätilojen järjestely muodostivat funktionalististen periaatteiden mukaisesti hyvin toimivan kokonaisuuden.

Käymme turistimatkoilla ympäri maailmaa ja ihailemme eri alueiden paikallista historiaa. Kuljemme niin eri kulttuurien raunioilla, Euroopan vanhoissa kaupungeissa kuin Unescon maailmanperintökohteita ihmettelemässä. On onni, että pitkän aikaa Suomen uhanalaisin kulttuurikohde - Malmin lentokenttä - jäi toiminnallisena kokonaisuutena jälkipolville.  

2020 -luku oli käänteentekevä ja Malmin säilyttämisen puolesta taistelleet voittivat lopulta kamppailun. Malmin lentoasemakokonaisuudesta tehtiin suojelupäätös. Alueelle rakennettiin arkkitehtoonisesti hieno ilmailumuseo ja pienkoneet jatkoivat lentojaan. Kun tulevaisuus ei enää ollut uhattu, alue alkoi kehittymään ja siitä tuli yksi Helsingin suosituimmista turistinähtävyyksistä.

Sadan vuoden aikana lentoasema-alue on kokenut historian nousut ja laskut. Lentoasema selvisi sodasta ja heräsi eloon 1940-1950 -luvuilla, jolloin elettiin matkustajaliikenteen kultakautta. Malmi toimi vuosien varrella monille ponnahduslautana harrastuksesta ammattiin. Oikean kehittymisen esti kuitenkin jatkuva olemassaolon uhka.

Kunnallisvaaleissa 2020-luvulla ylivoimaisia voittajia olivat Malmin lentoasemaa puolustavat poliitikot. Aluetta ei enää nähty yksiulotteisesti rakennusmaana, vaan suojeltavana kulttuurihistoriallisesti arvokkaana alueena. Malmin lentoasemaa ei enää listata sadan uhanalaisimman kulttuuriaarteen listalle, vaan se on valittu yhdeksi Unescon maailmanperintökohteeksi Suomessa ja toimii suojelun, ylläpidon ja esittelyn mallina muille. Europa Nostra -järjestö myönsi Helsingin kaupungille kunniamaininnan Malmin lentoaseman säilyttämisestä ja kunnostamisesta.

Kunnia kuuluu kuitenkin aktiivisille Malmin lentoaseman ystäville!

***

Tämä kirjoitus on omistettu kaikille nuoremmille ja vanhemmille tytöille ja pojille, jotka joko unelmoivat lentämisestä tai ovat toteuttaneet unelmansa. Unelmille lentämisestä vapaana kuin taivaan lintu <3

***

Teksti on mukaelma Helsingin Sanomien 4.5.2019 julkaisemasta Kimmo Ohtosen kirjoittamasta artikkelista HS-analyysi: Puu-Vallilan selvitytyminen on pieni ihme (https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006093279.html)

Lähteenä on myös käytetty kirjaa Malmi - Helsingin lentoasema. 70 vuotta suomalaista ilmailua.