Himohamstraajat
Televisiosta alkoi jonkin aikaa sitten uusi amerikkalainen sarja nimeltä "himohamstraajat". Sarjan jaksoissa esitellään ja tavataan kaksi ihmistä, jotka keräilevät tavaraa niin pakonomaisesti, että heidän elämänsä ja asuntonsa ovat katastrofin partaalla. Ohjelmassa näiden tavallisten ihmisten ei tarvitse jäädä yksin ongelmansa kanssa, vaan asiantuntijan avulla ja konsultaatiolla näille hamstraajille yritetään löytää polkua tasapainoisempaan elämään.
Kun näin ensimmäisen sarjaan liittyvän mainoksen, ajattelin "ei voi olla totta, onko meitä muitakin?" Kirjoitin facebookiin asiaan liittyvän kommentin ja sain lohduttavan palautteen "teidän kaaos on kaunis kaaos".
Suunnittelin alunperin, että blogini liittyisi ensisijaisesti keräilyyn ja designiin, toissijaisesti muihin teemoihin. Huomaan näin pari kuukautta ensimmäisten kirjoitusten jälkeen, että olen kirjoittanut ensisijaisesti kaikesta muusta ja en mitään keräilystä tai designista.
Blogimaailmaa hieman tutkailtuani huomaan, että muotoiluun, sisustamiseen, designiin yms. liittyviä blogeja löytyy useitakin. Sisustaminen ja muoti tuntuvat olevan trendikkäimmät teemat. En tiedä olisiko minulla mitään uutta sanottavaa tai näkökulmaa em. aiheisiin. Katsotaan. Yksi mahdollisuus toki on, että teen uuden blogin pelkästään tavaroihin liittyen. Toisaalta olen nauttinut siitä, että voin kirjoitella mistä huvittaa ja samalla ehkä pikku hiljaa jäsennän oman elämäni tapahtumia sekä muistikuviani ylipäätään.
Keräileminen on mukavaa. Pidän kauniista esineistä, oivaltavista ideoista, uuden luomisesta..... Olen myös yrittänyt perustella tavarapaljoutta sillä, että "voisi rahat turhempaankin laittaa". "Keräily on kuin sijoitustoimintaa, kuin laittaisi rahaa pankkiin", jatkan päänsisäisiä perustelujani.
Toisaalta koen usein turhautumisen, raivon ja pettymyksen tunteita..... On vaikea kestää ja sietää sitä, että kaikki paikat pursuavat tavaraa. Asumme tällä hetkellä sellaisessa kämpässä ja paikassa, josta en kuvittele meidän muuttavan pois neliöiltään isompaan asuntoon. Aikaisemmin asuessamme yksiössä Helsingin keskustassa ostimme noin kymmenen neliön varaston ylimääräisten tavaroiden säilytykseen. Sittemmin muutimme nykyiseen, kaksi kertaa isompaan kämppään, joka on nyttemmin täyttynyt erilaisista tavaroista ja niin - on meillä edelleen se varasto - täynnä tavaraa.
Viikonloppuisella kävelylenkillä kävimme korkealta kalliolta kuvaamassa Kipparlahden "aavelaivaa", jonka Helsingin kaupunki on käräjäoikeuden päätöksellä saanut luvan hinata romutettavaksi. Paatti on saanut olla nykyisellä paikallaan vuosikausia, mutta nyt kaupungin tavoitteena on hinata alus pois ennen jäiden tuloa. Laiva ympäristöineen on kaoottisessa kunnossa, jätteitä ja tavaraa on ympäriinsä. Laivassa asuva olisi varmasti aikoinaan tarvinnut asiantuntija-apua, nyt se lienee jo myöhäistä.
Alla oleva kuva on meidän varastolta. Osittan tavarat on pakattu ja järjestelty siististi. Pari kertaa vuodessa käymme paikan päällä ihmettelemässä ja kummastelemassa. Lieköhän meillä sama diagnoosi kuin tuolla laivan omistajalla, meidän tavaramme ovat vain kauniimpia ;)
Suunnittelin alunperin, että blogini liittyisi ensisijaisesti keräilyyn ja designiin, toissijaisesti muihin teemoihin. Huomaan näin pari kuukautta ensimmäisten kirjoitusten jälkeen, että olen kirjoittanut ensisijaisesti kaikesta muusta ja en mitään keräilystä tai designista.
Blogimaailmaa hieman tutkailtuani huomaan, että muotoiluun, sisustamiseen, designiin yms. liittyviä blogeja löytyy useitakin. Sisustaminen ja muoti tuntuvat olevan trendikkäimmät teemat. En tiedä olisiko minulla mitään uutta sanottavaa tai näkökulmaa em. aiheisiin. Katsotaan. Yksi mahdollisuus toki on, että teen uuden blogin pelkästään tavaroihin liittyen. Toisaalta olen nauttinut siitä, että voin kirjoitella mistä huvittaa ja samalla ehkä pikku hiljaa jäsennän oman elämäni tapahtumia sekä muistikuviani ylipäätään.
Keräileminen on mukavaa. Pidän kauniista esineistä, oivaltavista ideoista, uuden luomisesta..... Olen myös yrittänyt perustella tavarapaljoutta sillä, että "voisi rahat turhempaankin laittaa". "Keräily on kuin sijoitustoimintaa, kuin laittaisi rahaa pankkiin", jatkan päänsisäisiä perustelujani.
Toisaalta koen usein turhautumisen, raivon ja pettymyksen tunteita..... On vaikea kestää ja sietää sitä, että kaikki paikat pursuavat tavaraa. Asumme tällä hetkellä sellaisessa kämpässä ja paikassa, josta en kuvittele meidän muuttavan pois neliöiltään isompaan asuntoon. Aikaisemmin asuessamme yksiössä Helsingin keskustassa ostimme noin kymmenen neliön varaston ylimääräisten tavaroiden säilytykseen. Sittemmin muutimme nykyiseen, kaksi kertaa isompaan kämppään, joka on nyttemmin täyttynyt erilaisista tavaroista ja niin - on meillä edelleen se varasto - täynnä tavaraa.
Viikonloppuisella kävelylenkillä kävimme korkealta kalliolta kuvaamassa Kipparlahden "aavelaivaa", jonka Helsingin kaupunki on käräjäoikeuden päätöksellä saanut luvan hinata romutettavaksi. Paatti on saanut olla nykyisellä paikallaan vuosikausia, mutta nyt kaupungin tavoitteena on hinata alus pois ennen jäiden tuloa. Laiva ympäristöineen on kaoottisessa kunnossa, jätteitä ja tavaraa on ympäriinsä. Laivassa asuva olisi varmasti aikoinaan tarvinnut asiantuntija-apua, nyt se lienee jo myöhäistä.
Alla oleva kuva on meidän varastolta. Osittan tavarat on pakattu ja järjestelty siististi. Pari kertaa vuodessa käymme paikan päällä ihmettelemässä ja kummastelemassa. Lieköhän meillä sama diagnoosi kuin tuolla laivan omistajalla, meidän tavaramme ovat vain kauniimpia ;)
Kommentit
Lähetä kommentti