Nauhoitus

"Asiakaspalvelun laadun turvaamiseksi nauhoitamme puhelun" kuulen naisäänen sanovan.

Klik, piip, klik, klik, puhelu yhdistyy nopeasti "Pohjois-Karjalan Sähkö, Möttönen" kuulen naisäänen vastaavan ja mietin, että minkä ihmeen takia Pohjois-Karjalan Sähköön soittaessa puhelu täytyy nauhoittaa. Luulisi erilaisten viranomaisten karensseineen ja mätkyineen kuulevan enemmän vittuilua, jonka nauhoittaminen saattaisi rauhoittaa langan toisessa päässä äksyävää räyhääjää. Mutta että sähköfirman asiakaspuhelun nauhoittaminen....

Jäin pohtimaan, että kuunnellaankohan puheluani jossain sähköfirman aamupalaverissa perehdytysmielessä. Esittelin itseni ja asiani. Sähkömittarin lukeman ilmoituskotti oli traagisesti tuhoutunut eli jäänyt kassin pohjalle pihalle vesisateeseen ja muuttunut epämääräiseksi homepilkulliseksi mytyksi. Toivoin, että Möttönen voisi lähettää minulle uuden ilmoituskortin. "Ei" hän vastasi, jolloin tunsin verenpaineeni kohoavan, "voit ilmoittaa lukeman saman tien puhelimitse" hän jatkoi samalla verenpaineeni tasaantuessa. Lupasin palata asiaan syksymmällä, kun sähköä on hieman ennätetty käyttämään.

Täytyy myöntää, että hieman nikottelin vuonna jona maksoin ihka ensimmäisen sähkölaskun koko vuodelta. Itse asiassa se oli ensimmäinen kerta, kun soitin sähköfirmaan. En ollut varmasti ensimmäinen enkä viimeinen soittaja, joka kävi keskustelua sähkön siirtohinnasta. Kallista on ja jotenkin ankeaa maksaa siirtohintaa puolesta vuodesta, jona emme käy mökillä lainkaan. 

- - -

Olimme palaamassa pidennetyltä viikonloppuvapaalta mökiltä, kun kuulin hiihtäjäsankari Mika Myllylän kuolleen. Verkkokalvoilleni piirtyi kuuluisa lehtikuva Myllylästä harjoittelemassa suolla, väsyneenä nojautuen sauvoihin. Siihen samaan kuvaan törmäsin avatessani netin kotiin päästyäni. Huippu-urheilijoille pitäisi uran jälkeen olla tarjolla pakollinen ammatinvalinnanohjaus. Kovan hinnan hän joutui mitaleistaan maksamaan. Ensin juhlittu legenda, sittemmin dopingkatastrofin jälkeen langennut enkeli.

Hannes Heikuran vuoden lehtikuva 1997 "Loputon tuska".

- - -

Paluumatkalla miehelläni oli kiire töihin yövuoroon yhdeksäksi. Matkamme hidastui, kun jouduimme köröttelemään kilometrikaupalla jonkun perheen unelman perässä. Talopakettia kuljetettiin kahden leveän kuljetuksen voimin, eikä muutoinkin remontissa olleella tieosuudella ollut mitään ohittamisen mahdollisuutta.

Suivaantuneena mieheni ajatteli ostaa puunkuljetukseen tarkoitetun rekan. Lupasi latoa puut rekkaan vinottain, jotta voisi myös tukkia liikenteen ja ajella alvariinsa leveänä kuljetuksena. Juuri kun olimme kiroilleet tarpeeksi, unelmapaketit siirtyivät tien leventyessä sivuun ja pääsimme jatkamaan matkaa normaalia vauhtia. Ennätti hän työvuoroonsakin.