Itsetehty pasta

Käytin eilen elämäni ensimmäistä kertaa kahta laitetta – monitoimi- ja pastakonetta. Molemmat olivat vallan positiivisia yllätyksiä. Lapsuudenkodissani meillä ei ollut monitoimikonetta. Sen sijaan sellainen perus sähkövatkain ja sauvasekoitin löytyivät kaapista. Sauvasekoittimella survottiin erityisesti puolukoita ja sokerin sekä munien vaahdottamisessa sähkövispilä oli oiva juttu.

Perintösauvasotkin meni viime kesänä mökillä rikki. Rikkoutuessaan se savusi kovasti. Olen yrittänyt katsoa kirpparilta uutta, mutta en ole tähän mennessä löytänyt. Nettihuutokaupassa näyttäisi olevan. Pitäisi varmaan ostaa sieltä, kun kesäkin kovaa vauhtia lähestyy.

Yleiskone on ollut kaapissamme jo jonkin aikaa, mutta vanhasta muistista joko vatkaan ja vaivaan käsin tai etsin pienemmän sähkövispilän tarvittaessa käyttööni. Tai itse asiassa yleiskone on ollut sijoitettuna yhteen keittiön alakaappiin ja se on mielestäni ollut liian vaivalloisesti saavutettavissa, jotta olisin sitä viitsinyt käyttää. Mieheni ollessa tänään koko päivän kotona ja poistuessa töihin vasta yövuoroon ajattelin, että nyt on sopiva hetki ottaa kaikki maailman härpäkkeet käyttöön. Ei sitten yksin tarvisisi kiroilla, jos en ymmärtäisi mikä kampi ja veivi menee mihinkin koloon ja miten laite saadaan ylipäätään toimimaan. 

- - -

Joskus seurustelumme alkuvuosina sain kauniin hopeisen rintakorun mieheltäni lahjaksi. Kaikki oli hyvin siihen asti, kunnes hän tunnusti ostaneensa sen kirpputorilta. Alahuuleni alkoi väpättämään ja mietin, että tässä se rakkaus nyt mitataan. Kirpputorilahja. Nyyh.

Vuodet ovat vierineet ja mieli on noista ajoista kovasti muuttunut. Viime jouluna olin nimittäin antanut vinkin tai itse asiassa lähes vaatimalla vaatinut, että mieheni ostaa minulle joululahjat kirpputorilta. Ajattelin, että on turha tuhlata rahaa uutukaisiin tuotteisiin, kun varsin hyvin tiedän että kirpparilta löytyy hyvää tavaraa halvalla tai ainakin kohtuuhinnalla. Sain lahjaksi mm. käyttämättömän pastakoneen. Käyttämättömänä se lojui meidänkin kaapissamme eiliseen asti. 

Ajattelin, että omatoimisen pastan tekeminen vaatii vähintään neljän päivän vapaan. Ei sitä voi valmistaa työpäivän jälkeen, eikä oikein viikonloppunakaan. Kyllä nyt vähintään pidennetty viikonloppu täytyy asian vuoksi uhrata! Pääsiäisen vapaat olivat oikea hetki ryhtyä tuumasta toimeen.

Pastataikinan valmistusta.

Valmista tagliatellea.

Pastan teko olikin yllättävän helppoa. Monitoimikone veivasi munat ja durumvehnäjauhot muutamassa minuutissa kovaksi ja kiinteäksi köntsäksi. Sen jälkeen muotoilin taikinasta tangon ja viipaloimme tuota pötköä noin sentin paksuisiksi paloiksi. Sitten vain veivailimme noita paloja ohuiksi levyiksi ja edelleen tagliatellemaiseksi nauhaksi. Pastan kanssa tein kermaisen kylmäsavulohikastikkeen ja alkuruoaksi  avokado-omena-carpacciota. Aamulla olin leiponut hedelmärahkatortun. Ei ollenkaan tavanomaista ruuanlaittoa minulta. Hyvää oli!

Ja täytyy vielä mainita sekin, että teemme todella harvoin yhdessä mieheni kanssa ruokaa. Pastan teko yhdessä oli tosi mukavaa.

Itse tehty pasta kermaisella kylmäsavulohikastikkeella.