Koko talvi kesämökillä

Leevi and the Leavingsin vuonna 1995 julkaistulla albumilla Rakkauden Planeetta on kappale, jossa lauletaan koko talvesta kesämökillä. Jotkut biisit ovat sellaisia, joista tulee hetkeksi tai pidemmäksi aikaa kotisoittolistan suosikkeja. Koko talvi kesämökillä on ollut juuri sellainen. Biisiä on rallateltu niin alkuperäisversiona kuin Uniklubin reippaammalla temmolla. Sanat menevät seuraavasti:

Jos pilkon pienemmiksi halot,

niillä lämmittää voi mökin,

kun saan kytkettyä valot,

seinään töpseliä tökin.

Käsi kopelolla salaa,

siinä lapasetkin sulaa,

koko saunamökki palaa,

taas kun saatoin meidät pulaan.

Miten voimme yli talven kestää (Oh no),

missä hitossa me hiukset pestään (Oh no),

pyykit sentään huuhdella voi laiturilta (Oh no),

vai onko avanto ja järvi jäässä (Oh no),

ja mihin ripustamme pakkassäässä (Oh no)

lohduttoman pimeä on talvi-ilta.

Kun sataa maahan ensilumi,

talvi totiseksi tekee,

vaihdan polkupyörän kumin,

koiravaljakkoon tai rekeen.

Ja jos lumipyry sakea,

tuiskuttelee sisään,

potkukelkalla voi hakea,

tarvikkeita lisää

(chorus)

Sä nuokut pimeässä tuvassa,

kuin näkemättä mitään,

vaikka ruokakin on luvassa,

kun puuro lämmitetään.

Kirkkaan keltaista on kusi,

kun sen polun varteen heittää,

ei kai saalistava susi,

ehdi jälkiänsä peittää.

(chorus)

Niin lohduttoman pimeä,

ulvon rakkaani nimeä kuutamolla,

koko talven kesämökillä,

voi kuinka kiva on kanssasi vain kahden olla.

Miksiköhän juuri tästä biisistä on tullut tämän hetken lemppari? Meidän kesämökki on sanan aidossa oikeassa merkissä kesämökki eli ydintalvella muistellaan vain kaihoisasti edellisiä kesiä ja mökkipuuhasteluja. Hirret ovat ohkasia ja eristyksiä ei ole. 

Toisaalta on mukava unelmoida eräänlaisesta pakenemisesta. Pakenemisesta hetkeen, jossa vedetään vain ne villasukat jalkaan ja istutaan takkatulen loimotuksessa kirja kädessä lohduttoman pimeässä talvi-illassa. Samalla kun kirjoitin edellisen lauseen tajusin, että eihän se niin menisi. Talvella valoisana hetkenä etsittäisiin sukset jostain, ostettaisiin lumikengät, lainattaisiin moottorikelkkaa ja kairattaisiin reikiä jäähän kalojen narrausmielessä.

Aikaisin ajankohta, jolloin kesämökkikausi on avattu on ollut vappu 2009. Into piukkana ajelimme mökille lomaviikkoa viettämään. Mietimme etukäteen, että miten mahdamme päästä liikkumaan pikkuautollamme mökkitien pätkää. Pitääkö auto jättää pienen matkan päähän ja kantaa kuorma tavaroita mökille asti? Pääsimme kuitenkin perille ongelmitta ilman maastoautoa.

Hämmästys oli suuri, kun tajusimme järven olevan jäässä. Leevi and the Leavingsiä lainatakseni ajattelin "missä hitossa me hiukset pestään". Tuli varsin uusavuton olo. Mistä saadaan vettä, kun järvi on jäässä ja vesijohtoa tai kaivoa ei ole? Kesällähän vettä vain kannetaan järvestä... Pihamaa oli lumen peitossa ja matalarantainen järvi mökin rantamailta pohjaan asti jäässä. 

Nykyään on helppoa, kun voi googlesta tarkistaa kaikkea. En toivottavasti ole maailman ainokainen ihminen, joka tekee uusavuttomia nettihakuja. Erittäin todennäköisesti tuhrasin mökillä hitaan nettiyhteyden kanssa hakua "kesämökin veden saanti talvella" tai jotain muuta yhtä fiksua. No, ympärilleen katselemalla saattoi tietysti päätellä, että vettä on lumen muodossa maassa. Sitä ei ollut enää kovinkaan paljoa ja se vähäkin oli roskaista. Jään päältä löytyi kuitenkin puhdasta vedensekaista sohjomössöä, jota lapioimme saaviin ja joka saunan lämmössä suli vedeksi. Hiukset saatiin siis lomaviikon aikana pestyä saunassa ja lomaviikon aikana jäät sulivat muutoinkin vauhdilla.

Vappuna 2009 kesämökillä.

Vappuna kylmyydestä ja lumesta oli oma etunsa. Oli oma luonnonmukainen jääkaappi omille ja ystävien juomille...

Yltiötoiveikas mieheni viritteli myös riippukeinun...

Mökin lämmitys on aina oma juttunsa. Pistän paperia ensin vasempaan alaluukkuun, sitten oikeaan toivoen, että takka lähtee vetämään hyvin. Poltan paperia vielä uunissa ja viimein toiveikkaana rohkaistun laittamaan tuohen känttyrän ja puuta palamaan. Jos kaikki menee hyvin puut syttyvät ongelmitta ja jos kaikki ei mene hyvin tapahtuu jotain muuta. Takka ei lähde vetämään ja savut tupruttavat sisälle ensin silmiini, jotta pääsen kyynelehtimään heti lämmityksen alkumetreillä. Ajattelen mielessäni sarjaa kirosanoja ja sen jälkeen toimin sarjalla hätiköityjä liikkeitä. Yksi kituva tai useampi sellainen puukalikka on saattanut lennähtää kauniissa kaaressa keskelle pihamaata muutaman ärräpään saattelemana.

Mökki on kuitenkin aina lämmennyt sen verran sopivasti, että jääkalikkana ei ole tarvinnut yötä värjötellä. En voi kuitenkaan olla mainitsematta, että näin lehdessä uudenlaisen version makuupussista. Ajattelin, että MusucBag olisi oiva mökkivaatetus aikaisin keväällä ja myöhään syksyllä (ehkä hetkittäin myös normaalissa suomalaisessa kesäsäässä). Ajattele nyt, makuupussi, jossa sinulla on vapaana liikkuvat raajat, vapaus seisoa ja kävellä, vapaus kääntyillä makuupussin kanssa (ei sen sisällä). Silkkaa vapautta (ja lämpöä) :)

Kuva: www.demilked.com