Kristallilahti, Villinki

"Merellä myrskyää mutta lahdessa on tyyntä; 

joka käänteessä tarjoutui uusi, odottamaton näkymä; 

vesi on läpinäkyvän kirkasta ja sen pimeydestä häämöttävät levät ja kalliot; 

viettävillä rannoilla kasvaa joko metsää tai punasammalta. Kaikki on yllättävän kaunista."

(Helsingfors Dagblad, 1880)

Näillä sanoilla kuvaa Helsingfors Dagblad vuonna 1880 Itä-Helsingissä Villingin saaressa sijaitsevaa Kristallilahtea. Huvimatkaliikenne oli 1800-luvun puolivälissä jo pitkälle kehittynyt matkailun muoto ja Villinkiin saattoi päästä höyrylaivalla. Huviretkille houkuteltiin matkustajia mainoksissa kilpailuin ja leikein, jolloin saaressa mm. lensivät niin pallot kuin renkaat sekä tanssittiin salon ympärillä. Höyryalus Neptunin iltapäiväretken Villinkiin kerrotaan maksaneen 2 mk 50 p miehiltä ja 2 markkaa naisilta. Mistä lie johtunut tuo pieni hinnoitteluero...

Villingin kesäasukkaat suhtautuivat päiväretkeläisiin samalla tavalla kuin Suomenlinnassa asuvat vierailijoihin tänä päivänä. Suurina ryhminä saapuvat huviretkeläiset aiheuttivat tahdittomalla esiintymisellään ärtymystä vakituisemmissa asukkaissa. Väenpaljous nousi laivoista maihin pitääkseen vain muutaman tunnin ajan hauskaa palatakseen illalla taas takaisin kaupunkiin.

Villinkiä ei mainostettu pelkästään suomalaisille, vaan myös ulkomaalaisille matkailijoille suunnatuissa opaskirjoissa Villinki mainittiin yhtenä itäsaariston tärkeimpänä nähtävyytenä. Luulen, että tämän päivän Helsinki-oppaissa ei Villingistä ole mainintaa. Vuonna 1889 oppaissa suositeltiin retkiä Pohjoissatamasta höyrylaivalla "raittiitten merituulten huminassa uinailevaan, rikasluontoiseen Villingeen."

Villinki, Kristallilahti.

Toisin kuin 1880-luvulla Villinkiin ei ole tänä päivänä säännöllistä reittiliikennettä. Saarelle päästäksesi sinun täytyy veneillä omalla tai vuokratulla paatilla. Nykyään ei taida onnistua palkatun soutajan käyttökään niin kuin aikaisemmilla vuosisadoilla.

Olimme veneilleet mieheni kanssa jo useampia kesiä ennen kuin kuulimme mieheni työkaverin suosituksen ko. paikasta. Muutamia vuosia sitten kävimme itse ensi kerran Kristallilahdessa. Nykyään näytämme usein paikan meillä kyläilijöille, joiden kanssa päädymme veneilemään "Laajasalon ympäri" kierroksen.

Väylä Villingin "saaren sisuksiin" alkaa saaren eteläpuolelta ja oli jännittävää kulkea ensi kertaa kiemurtelevaa lahtea ensin jylhien kallioiden reunustamana päätyen kiemurtelun jälkeen rauhaisaan lahdenpoukamaan, jossa on mm. Taivallahden venekerhon virkistystila.

Saaren eteläkärjen kallioita on ilmeisesti kutsuttu myös myrskykallioksi. Olen haaveillut kiipeämisestä tuolle kalliolle eväiden kanssa. Istuisin hiljaa ja katselisin etelään avautuvaa avomerta. Yhdellä reissulla katselimme alhaalta veneestä kettua, joka taiteili korkea kallion reunoilla. Ehkä saisin sen kaverikseni evästämään...

Perille lahdenpoukamaan pääsee metrin syväyksellä, tietysti nopeurajoitusta noudattaen. Yhden kurvin tienoilla on iso paha kivi, jonka pinta on usein näkyvissä ja jota pitää väistää oikealta.

Villinki, Kristallilahti.

Villinki, Kristallilahti.

Lähde: Nygård Stefan, Villinki - saariston huvilayhteisö