Työttömien segmentointi

Siitäkin huolimatta, että ketään ei kiinnostaisi....

Tai kaikkihan ovat kiinnostuneita työllisyydestä ja työttömyyden hoidosta. Siitähän puhutaan jatkuvasti näkökulmasta tai toisesta.

Yle julkaisi 23.8.2011 uutisen otsikolla "Työelämästä pudonneilla uhkana lipeäminen myös TE-toimistojen palveluista". Huolissaan oltiin vaille työllistämispalveluja jäävästä työttömien joukosta, joita TE-toimistossa ei enää auteta.

Voi hurja.

Pääsääntöisesti lehtiin päätyy vain työhallinnon palveluja kritisoivia kirjoituksia. Nyt ollaan huolissaan, kun työhallinto ei enää auta.

Joskus TE-toimiston asiakkaat ovat huolissaan ettei vaan tarjottaisi työtä tai koulutusta tai ainakaan mitään pilipalikurssia. Ettei nyt vaan tarvisisi hakeutua työelämävalmennukseen tai ettei vaan nyt tarvitsisi hakea palkkatukityöhön tai keskustella ammatinvalinnanohjaajan tai koulutusneuvojan kanssa. Tai että sairas joutuisi vielä työkyvyn arviointiinkin tai vielä sairaampi ohjattaisiin selvittelemään eläkemahdollisuuksia?!

Autetaan ja tarjotaan pyytämättä ja ehkä yllättäenkin, koska kuuluu toimenkuvaan. 

- - -

"Työttömien joukkoon on kehkeytymässä vaille työllistämispalveluja jäävä joukko. 

Osa työttömistä luokitellaan jo sellaiseen joukkoon joiden työllistämistä ei enää auteta TE-toimistosta lainkaan. Työ- ja elinkeinoministeriö on vuoden alussa linjannut keskittävänsä palvelut niille, 

joilla on mahdollisuus työllistyä avoimille työmarkkinoille. ...  Vuoden alusta ovat virkailijat TE-toimistoissa luokitelleet työttömät työttömyysslangilla segmentteihin. Segmenteissä pahnanpohjimmaiseksi jäävät ihmiset, 

joita kutsutaan etuusasiakkaiksi. Virkailijan kirjoittama "R7-merkintä" johtaa niin sanottuun 

nelossegmenttiin, joihin kuuluvia ei enää auteta työelämän piiriin."

Työttömien työnhakijoiden segmentointi ei todellakaan ole uusi asia. Hallinnossa on arviotu vuosikausia palvelutarvetta, siis segmentoitu asiakkaita nykytermein. Jatkossa ehkä puhutaan palvelulinjoista tai jostakin muusta.

Kun työhallinnnon toimintaa ja palveluprosessia ohjaavaa lakia (laki julkisesta työvoimapalvelusta) valmisteltiin, hallituksen esityksessä ei käytetty sanaa segmentointi vaan palvelutarve. Ministeriön joulukuussa 2010 voimaan tulleessa ohjeessa "työnhakijan palveluprosessi" lanseerattiin käyttöön kuitenkin sana segmentointi.

Palvelutarve arvioidaan ja asiakkaan palvelutarpeen perusteella hänelle valitaan asiakassegmentti. Segmentin mukaisesti päätetään millä keinoin ja millaisilla palveluilla työ- ja elinkeinotoimisto parhaiten edistää asiakkaan työllistymistä. Segmenttiä voidaan myös muuttaa ja muutetaan palvelutarpeen muuttuessa. Tarkoitus on, että asiakas on tietoinen omasta palvelutarpeestaan eli segmentistään. Virkailijan näkökulmasta sitä ei ole mitään syytä pimittää.

Segmentit ovat seuraavat:

Suoraan työmarkkinoille suuntaavat työnhakijat, joilla arvioidaan olevan riittävä työkokemus ja/tai koulutus. Hänen ajatellaan työllistyvän nopeasti ja omatoimisesti ilman suurempaa TE-toimiston panostusta. TE-toimiston näkökulmasta heidän palveluun kuuluu lähinnä työtarjoukset. 

Osaamisen kehittämisen kautta työmarkkinoille suuntaavien ammattitaidossa ja osaamisessa on kehitettävää - tavalla tai toisella. Ammattitaitoa ei ole, tai se on vanhentunut tai koulutusta ei ole, maahanmuuttajien kielitaidossa voi olla parantamisen varaa, työkokemusta voisi olla hyvä saada tms. Heidän auttamisekseen lähes koko hallinnon palveluvalikoima on käytössä.

Työmarkkinoille kuntoutuvien palveluprosessit ovat normaalisti pitkiä, vuosikausia kestäviä. Tällöin arvioidaan työllistymisen esteiden poistamista, elämäntilanteen selkiintymistä sekä työelämävalmiuksien parantamista normaalisti viranomaisyhteistyön avulla ns. palvelukeskuksissa, joissa toimivat yhdessä niin työhallinnon kuin sosiaalipuolen ammattilaiset.

Ylen uutisen kovin polemiikki syntyi siitä, että työnhakijoita voidaan TE-toimistossa luokitella myös ns. etuusasiakkaiksi. Tätä segmenttiä ei virkailija todellakaan voi valita kevyin perustein, vaan silloin kun

• TE-toimisto, työvoiman palvelukeskus ja yhteistyötahot ovat pitkään jatkuneen työttömyyden aikana tuloksetta pyrkineet edistämään asiakkaan työllistymistä
• Työnhakijalla on vaikeita päihde- tai mielenterveysongelmia taikka asianmukaisesti todettuja vakavia terveydellisiä rajoitteita, jotka estävät työvoimapalvelujen käytön.

"Työministeri Lauri Ihalainen tyrmää palvelujen epäämisen.

- Ei voi olla tilannetta, jossa syntyisi sellainen kategoria, jota ei palvella. 

Ei sellaista kuvaa pidä synnyttää, 

että joku porukka koettaisiin toivottomaksi ja vailla palveluja olevaksi."

Uusi työministeri on virkataipaleensa alussa torjunut tämän "syrjivän" käytännön eli siis segmentoinnin, vaikka ennen nykyisen ohjeen voimaantuloa jo monien vuosien työttömien palvelutarvetta on arvioitu hieman erilaisella luokituksella samaan asiaan kuitenkin pyrkien. Myös aikaisemmin on voitu todeta, että tietyt asiakkaat eivät ole TE-toimiston keinoin autettavissa vaikeiden mielenterveys-, päihde- tms. ongelmien vuoksi.

- - -

Olen kovin kyllästynyt työhallinnon alaan liittyviin virheellisiin kirjoituksiin. Niitä on paljon ja niitä voi jokainen asiaa tuntematon kauhistella. Samalla tavalla kuin voin itse kauhistella jotain mitä en tunne.

Uutisessa kerrottiin virheellisesti, että nelossegmenttiin etuusasiakkaaksi päätyy, kun virkailija kirjoittaa R7 merkinnän. OR7 on karenssilausunto niille, jotka ovat olleet vähintään 500 päivää työttöminä, saavat työmarkkinatukea ja jotka kieltäytyvät jostakin TE-toimiston tarjoamasta toimenpiteestä. Se EI ole automaattinen peruste etuusasiakkuudelle.

"Vaarana on se, että työttömät ihmiset tietämättään segmentoidaan

loppuelämäkseen ongelmatapauksiksi sen sijaan, 

että heitä koetettaisiin kuntouttaa työelämään."

Työttömien yhteistoimintajärjestön puheenjohtaja Lea Karjalainen oli huolissaan, että työttömät segmentoidaan ainiaaksi ongelmatapauksiksi ja että arvio tehdään "pärstän" mukaan. Tällaisessa tilanteessa arvioidaan alhaiseksi myös työhallinnon henkilökunnan ammattitaito. Ei työvoimaneuvoja hyödy siitä mitään, että arvioisi jotakin työnhakijaa pärstäkertoimella.

- - -

Julkisuudessa ja henkilökohtaisesti asioidessaan työttömät ovat usein uhreja ja he eivät ole koskaan saaneet mitään TE-toimistosta mitään. He saattavat unohtaa käyneensä työvoimapoliittisen kurssin ja saaneensa sitä kautta ammatin ja työn. He eivät muista tai tiedä, että heidän työllistymistään on tuettu palkkatuella. Pilipali-kurssit kyllä muistetaan ja karenssit ja virheet.

Niin minäkin kyllä varmasti muistaisin. Se lienee inhimillistä.

On toki myös asiakkaita, joille ei ole tarjottu mitään. Ehkä heidän on arvioitu pärjäävän omatoimisesti. Tai TE-toimiston palveluissa ollaan epäonnistuttu.

Työ- ja elinkeinotoimiston arkeen sisältyy työnhakijoiden aktiivista työnhakua ja pettymysten purkauksia, koska aidosta oikeasta työnhausta huolimatta työnhaku ei tuota jostain syystä tulosta. 

Työ- ja elinkeinotoimiston arkeen kuuluu myös palvelujen pilkkana pitämistä joidenkin työnhakijoiden taholta. Asiakkaita kutsutaan haastatteluihin ja paapotaan. Heitä saattaa olla odottamassa tapaamiselle niin työvoimaneuvojat kuin sosiaalityöntekijät. Asiakkaita kutsutaan useita kertoja ja useiden vuosien ajan. Asiakas tulee silloin, kun häntä sattuu huvittamaan. Virkailjoita saatetaan nimitellä, uhkailla ja haukkua.

Vaatii äärimmäistä ihmistuntijuutta tunnistaa työkykyiset ja työhaluiset tilanteessa, jossa työnhakija tulee asioimaan TE-toimistoon. Jokainen tietää, että TE-toimistossa "kuuluu" olla kiinnostunut työstä ja työnhausta. Pitää esittää aktiivista. Pääsääntöisesti on aitoa työkykyä ja työhalua, mutta myös työhaluttomuutta ja asenneongelmia. 

"Ihalainen haluaa viestittää, 

että jokainen ihminen on yhtä arvokas 

tullessaan hakemaan TE-toimistojen palveluja."

Työministeri Ihalainen haluaa viestittää, että jokainen ihminen on arvokas tullessaan hakemaan TE-toimiston palveluja. Tottakai.

Monille asiakkaille tarjotaan työvoimapoliittisia toimenpiteitä (heidän haluamattaan), koska se kuuluu työvoimaneuvojan ydintehtävään.

Toivoisin ideaalitoiveunelmatilaa, jossa  TE-toimistojen palvelujen käytölle halu lähtisi ihmisestä itsestään, omasta kipinästä ja motivaatiosta. Valitettavan usein halu palveluille lähtee pakosta. Siitä, että TE-toimisto pakottaa tai sosiaalitoimen myöntämää toimeentulotukea alennetaan mikäli henkilö ei ilmoittaudu työnhakijaksi ja ole haluavinaan palveluja.

Jokainen varmasti aavistaa, että pakosta ei usein synny mitään hyvää.

Se, että on työnhakijoita, jotka eivät ole TE-toimiston keinoin autettavissa on tabu. Sitä ei haluta myöntää  tai asiasta ei voi julkisesti keskustella.

Joka tapauksessa TE-toimistolla on tänä päivänä mahdollisuus yhdessä asiakkaan kanssa todeta, että hän ei ole TE-toimiston keinoin autettavissa. Heille oikea paikka on useimmiten sosiaali- ja terveydenhuolto.

Lainaukset: YLE Uutiset / Merja Niilola / 
Työelämästä pudonneilla uhkana lipeäminen myös TE-toimiston palveluista