Etna & Taormina

Ennen matkaa lähes ainokainen asia, minkä koulun maantiedon oppitunneilta Sisiliasta muistin, oli tulivuori Etna. Toki muistin myös saaren sijainnin Italian saappaan kärjessä. Mieheni oli aikoinaan hänen ammatinvalintansa kannalta tärkeissä pääsykokeissa, eikä hän kuuntelutestistä koskaan tule unohtamaan lausetta "Sisilia on Välimeren suurin saari ja sen erottaa Italiasta 39 km leveä Messinan salmi". Ajoimme Messinan ohi ja muistelimme noita pääsykokeita.

Ennen Messinaa, Syrakusan raunioiden jälkeen ajoimme Catanian kaupunkiin syömään, josta jatkoimme edelleen kohti Etnaa.

Euroopan korkein aktiivinen tulivuori Etna oli matkan varrella matkatessamme kohti Taorminaa. Ajoimme Pandallamme ylöspäin kiemurtelevaa tietä. Mikäli emme olisi kiertäneet Sisiliaa muutamassa päivässä, olisimme voineet miettiä vuorella patikointia tms. Jossain mutkassa alkoi sataa lunta. Keli oli muutoinkin kovin harmaa ja viileä. Minulle ei jäänyt harmainta aavistusta miten korkealla autolla kävimme. Matka tyssäsi pisteeseen, jossa laavan keskellä seistä törötti erinäisiä rakennuksia. Yksinäiset rakennukset näyttivät jokseenkin hassuilta, mutta talvella niillä on tarkoitus, koska lumen peittäessä laavan paikka toimi hiihtokeskuksena.

Etna.

Etnaa sanotaan ystävälliseksi jättiläiseksi, sillä sen purkautuessa laava liikkuu hiljalleen antaen ihmisille aikaa paeta alta pois. Viimeisin merkittävä purkaus on tapahtunut v. 2002.

Tulivuorelta jatkoimme matkaa kohti Taorminaa, jossa oli tarkoitus yöpyä. Navigaattorin opastamana laskeduimme tankkaamaan kylään nimeltä Linguaglossa. Sieltä sitten suorinta reittiä Taorminaan.

Helpommin sanottu kuin tehty.

Navigaattorin reitin tiellä oli pienen pieni tietyö ja navigaattori opasti selkeästi ja jämäkästi aina kohti tuota tietyömaata, vaikka kuinka yritimme sitä kiertää. Päätimme mennä kerralla muutaman korttelin sivuun, jotta navigaattori löytäisi jonkun vaihtoehtoisen reitin. Ja löytyihän se.

Ajoimme asutuksen ohi pienelle tielle. Asutus päättyi ja päädyimme puikkelehtimaan kapeaa tietä yhä eteenpäin. Seuraavaksi asfaltti päättyi ja jatkoimme pimeydessä monttuista hiekkatietä hiljaisuuden vallitessa. Kumpikaan meistä ei uskaltanut sanoa sanaakaan. Tie kapeni entisestään, ajoimme kinttupoluksi muuttunutta tietä eteenpäin. Mietin, että saisin sydänkohtauksen, jos vastaan tulisi joku ihminen. Hetkeä myöhemmin tuijotin kauhusta kankeana tien vieressä seisovaa lehmää. Pysähdyimme ja lehmä pakeni paikalta. Mieheni ennätti toteamaan, ettei halua ajaa tietä enää takaisin pikku polkua pitkin. Sanat lausuttuaan tie päättyi ja vastassamme oli portti. Meidän oli pakko palata pimeydessä samaa reittiä takaisin.

Matkalla Taorminaan...

Jollain kumman ilveellä onnistuimme vihdoin pääsemään Sisilian suosituimpaan lomakohteeseen Taorminaan. Tiesin suomalaisten tehneen pakettimatkoja tuohon kaupunkiin ja paikka on myös aikoinaan ollut Hollywoodkerman lomailupaikka ja sen kaduilla ovat astelleet 50- ja 60-luvuilla mm. Elizabeth Taylor, Cary Grant ja Clark Gable.

Kaupungista tai sen sijainnista minulla ei ollut alunperin minkäänlaista käsitystä. Kuvittelin kaupungin olevan vain "joku rantalomakohde". Ehkä yllättäenkin huomasin päätyneeni kaupunkiin, joka jakaantui kahteen osaan. Oli rantakatu hotelleineen. Rannan sijaan ajoimme suoraan ylös kukkulalle Taorminan kaupunkiin. Ei ollut ensimmäinen kerta, kun saatoimme havaita päänsärkyäkin aiheuttavan autonparkkeerausongelman.

Ensimmäistä kertaa booking.com "petti" meidät eli saapastelimme hetkeä aikaisemmin varaamaamme hotelliin vain todetaksemme, että joku virhe on käynyt ja hotelli on täynnä. Respan työntekijä ystävällisesti tiedusteli viereisestä hotellista meille huoneen ja menimme sinne todetaksemme, että olimme päätyneet Aurinkomatkojen yhteistyöhotelliin. "Kahden tähden" hotellin huone oli ankea, mutta ei se kyllä ollut kalliskaan. Onneksi hotellimme järjesti maksua vastaan auton parkkiin. 

Hotellin respa oli oppinut suomalaisturisteilta sanan "kiitos" ja toisteli sitä aina sopivissa väleissä. "Kiitos" on helppo oppia, mutta hymystä päätellen muutamaa päivää aikaisemmin Bergamon autovuokraamon työntekijän yllätys oli suurempi, kun mieheni poistuessamme totesi italiaksi "grazie per la collaborazione" eli kiitos yhteistyöstä. Kysymyksessä oli täsmälause, joka jonka hän oli aikaisemmin opetellut johonkin toiseen asiayhteyteen.

Taorminassa myrskysi sinä iltana, kun siellä yövyimme. Oli todella kylmä ja vettä satoi vaakasuoraan.

Sanotaan, että Taorminassa ei juuri ole sisilialaisuutta jäljellä, mutta kaupunki itsessään on säilyttänyt keskiaikaisen charminsa. Yön yli nukuttuamme kiertelimme aikamme Taorminassa ja ajoimme Taorminan "luonnolliselle parvekkeelle" eli keskiaikaiseen Castelmolan kylään ihailemaan panoraamamaisemia niin meren suuntaan kuin myös Etnalle. Kylässä pörrää ilmeisen paljon turisteja, koska kahvikupposessakin oli turistilisä. Luulen, että join matkan kalleimman capuccinon kyseisessä kylässä. Eipä Taorminassa muuten mitään erityistä ollut. Raunioita (=muinainen kreikkalainen teatteri) sieltä löytyi, muutamat rauniot jo nähtyämme jätimme sen väliin.

Taorminassa.

Kommentit

Suositut tekstit