Locanda dell'Isola Comacina

Como-järvessä on yksi saari - Isola Comacina - ja saaressa on nykypäivänä hyvin poikkeuksellinen ravintola, joka on auki maaliskuusta marraskuun loppuun. Ravintolassa on yksi ja ainoa menu, jota on tarjoiltu samanlaisena menestyksellisesti vuodesta 1947 lukien. Isäntäperheemme varasi meille pöydän ravintolasta, kipitimme kämpiltä alas rantaan ja seitsemän euroa per henkilö maksanut kyyti pienellä yksityisveneellä vei meidät muutamassa minuutissa saareen. Keli oli hieno ja saatoimme ruokailla illallisen taivasalla.

Matkalla Locanda dell'Isola Comacinaan

Käydessämme ravintolassa menu maksoi 64 € per henkilö sisältäen viiniä ja vettä ruokajuomaksi. Maksupolitiikka hoituu käteisellä, sillä luottokortit eivät ravintolassa käyneet. Asuntomme isäntäväki varoitteli meitä tästä etukäteen.

No mitä rahalla sitten sai?

Antipasto.

- Hämmästyneenä seurailin, kun tarjoilija hilasi ensin pöytämme viereen apupöydän. Tämän jälkeen toimitettiin kasa lautasia, jotka sisälsivät tuoreita kasviksia (selleriä, porkkanoita, sipulia, paprikaa, kesäkurpitsaa, papuja ja parsakaalia) sekä savustettua kinkkua ja suolalihaa.

- Puuhiilillä grillattua taimenta. Lautasella ei ollut muuta kuin tuo kala. Ei salaattia, ei riisiä, ei perunaa, ei mitään. Vain kalafile, joka maistui hyvälle.

- Paistettua kanaa, josta lähistöllä istunut useampijäseninen amerikkailaisseurue oli varsin hämmentynyt ja he kyselivät toisiltaan onko kysymyksessä todellakin "fried chicken"? Ei mun suosikkiruokiani.

- Tarjoilijan pöydän ääressä leikkaama palanen parmesaania isosta kilojen painoisesta juustokimpaleesta maistui minulle ja silmä tarkkana seurailin juustokammoisen mieheni ilmeitä hänen maistaessaan "raakaa juustoa". Joko hän teki silmänkääntötempun tai todellakin söi pienen kimpaleen "raakaa juustoa" ilman suurempaa draamaa.

- Jälkkärinä appelsiiniviipaleita vaniljajäätelön kera. En pistänyt pahakseni, kun jäätelöä tultiin tarjoilemaan lisää.

Pariskuntia ja isoja seurueita tuli ravintolaan pikku hiljaa sen jälkeen, kun ovet avautuivat seitsemän aikaan. Lopulta usean tunnin ruokailun jälkeen istuimme koko ravintolan väki katselemassa loppuhuipennusta. Illan isäntä saapui kellon saattelemana paikalle, poltti brandyä kattilassa ja kertoi samalla saaren historiaa. Kuulen vieläkin tietyin äänenpainotuksin isännän toistuvat sanat "in the island....... in the island.......". Liemeen lisättiin kahvia ja sokeria, jonka jälkeen se tarjoiltiin asiakkaille. Tämän jokaiseen iltaan kuuluvan tulirituaalin avulla saarelle langetettua kirousta pidetään loitolla.

Tulirituaali.

Meillä tavan pulliaisilla ravintola täyttyy harva se ilta, mutta näyttää se kelpaavan eri asteisille julkkiksillekin. Eteisen seinät olivat täynnä kuvia ravintolan omistajasta kuuluisuuksien kanssa. Edustettuina olivat mm. "Oceans" elokuvien porukkaa mm. Brad Pitt, Matt Damon ja George Clooney. Minun kuvani yhdessä omistajan kanssa seinältä puuttuu. Se on muistona kotialbumissa.