Coolit sheidit eli hianot vintage aurinkolasit

Edellisessä vuoden 2011 veneilykautta lyhyesti kiteyttäneessä kirjoituksessani "Elo- ja syysveneilyä" viittasin meillä käyneisiin viikonloppuvieraisiin. Vieraiden saavuttua perjantai-illan erityisenä ohjelmana oli suunniteltu juustofondue ja mieheni ex-tempore järjestämä  aurinkolasimuotinäytös. Silmissä vaihtuivat niin Lady Gagan kuin Yoko Onon sekä elokuvassa Blues Brothers nähdyt coolit sheidit ja tapahtumasta innostuneena sain vihdoin raapustettua yhden harvoista keräilyharrastukseen liippaavasta kirjoituksesta.

Muotinäytöksessä aurinkolaseille annettiin arvosanat nelosesta kymppiin ja mm. seuraavia luonnehdintoja:

- pikkasen liian isot sieviin kasvoihin

- ei mitkään pilipalilasit

- alistajalasit

- sinusta tulee normaali noi lasit päässä

- ei varmaan juttu lopu kesken, kun menee noilla laseilla baaritiskille

- on nää vähän kuin olisi 22 tuuman salorat päässä

- käy pompan kanssa hyvin
- nyt pyyhkäisee korkealle, noista lähtee heti ysi

Lasit näyttivät seuraavanlaisilta:

Porche Carrera 5623

Ray-Ban Wayfahrer (Blues Brothers -lasit)

Polaroid 8358 (huom. vaihdettavat sangat ja linssit)

Voittajalasit: Porche Carrera 5597

Cartier Santos 5914 (vuodelta 1983)

Cebe (sangat, otsatyyny yms. nahkaa)

Randoph Aviator (ensipalkkarahoilla ostetut)

Ray-Ban Aviator

Ray-Ban RB4068 

Polo Ralph Lauren 3009

Randolp Aviator

Serengeti Drivers

Ray-Ban Wings RB 3143

Porche Carrera 5620

Suurin osa laseista on kirppareilta hankittu, mutta eräät laseista olivat mieheni ensimmäisillä palkkarahoilla ostamat, 600 mk aikanaan maksaneet. Jotkut lasit tekivät miehestäni kuulemma mattinykäsen ja sinisävyiset linssit luonnollisesti mikkoalatalon. Muotinäytöksen voittopisteet kolmen hengen arvovaltainen jury antoi Porche Carreran alppivaelluslaseille.

Muotinäytöksen jälkeen kävimme veneilemässä soutuveneellä pimeydessä ja valvoimme pitkälle yöhön sillä seurauksella, että minulla oli hieman käynnistymisvaikeuksia seuraavana päivänä. Siitäkin huolimatta iltapäivän syysmyrskyssä ajoimme merelle tuntikausiksi saunomaan. Valoisan aikaan kävelimme "saunasaaren" ympäri ja esittelimme edellisellä reissulla oppimamme paikat. Keli oli viileä (lähellä nollaa), sauna aluksi lämmin, mutta märät saunapuut verottivat kiukaan lämpöarvoa, joten viime hetkillä löylyistä ei enää voinut puhua. Koko saari oli tällä kertaa yksin meidän käytössä ja saunavettä haettiin kaivosta varpaisillaankin.

Iltaa kohden keli vain paheni ja vene heilui uhkaavan holtittomasti kiinnityksissään myrskyaallokossa. Onnistuimme koko porukka runnomaan itsemme mieheni käskyttäessä jossakin järjestyksessä veneeseen ja hiljaisuuden vallitessa matkasimme läpi pahimman aallokon. Mieheni sai ansaitsemansa arvostuksen navigoituaan n. 15 kilometrin matkan läpi pimeyden. Ilman hyvää etsintävaloa reissu olisi kestänyt tuntikausia ja olisi ollut astetta tukalampi.

Ajoimme Suomenlinnan vierasvenesatamaan, jossa laiturin puomit oli jo nostettu talviteloille. Yritimme Suomenlinnan Panimoon syömään, mutta ravintola oli jostain kumman syystä sulkenut ovensa ennen aikojaan. Nälkä oli valtava ja sitämyöten pettymys äärimmäisen suuri. Lisäksi toinen vieraistamme oli Suomenlinnassa ensimmäistä kertaa elämässään ja hänen puolisonsa viimeinen visiitti saarelle oli ollut joskus lapsuudessa.

Emme halunneet ajaa veneellä enää kaupunkiin ja lopulta tilasimme Suomenlinnassa puhelimitse pitsat, jotka pitsataksi toi parahiksi kotiovemme taakse samalla hetkellä kun rantauduimme reissultamme. Joinakin tiettyinä hetkinä tuntuu siltä kuin söisi maailman parasta pitsaa. Itku ilosta ei ollut kaukana, kun vihdoin saimme ruokaa. Vatsat ravittuina ei mennyt aikaakaan kun olimme kaikki unten mailla.

Harvoille lienee yllätys, että raahasimme vieraat sunnuntaina kanssamme kirpparille ennen ruokailua hietalahtelaisessa nepalilaisessa ravintolassa. Yllätys ei liene sekään, että kierrokselta löytyi yhdet makeet Polaroidit, joista kuva alla.

En tiedä kuinka pettyneinä vieraat lähtivät, kun kauppoihin shoppailemaan heitä ei viikonlopun aikana päästetty. Lisäksi "maalta kaupunkiin" visiitille tulleet vieraamme kommentoivat jossain vaiheessa reissuaan, että "eipä olla montaa ihmistä viikonlopun aikana nähty".

Polaroid 8445