Joulun odotusta

Joulu sattuu tänä vuonna viikonlopun ympärille niin, että töistä on vain yksi ylimääräinen vapaapäivä. Ensi vuonna tilanne muuttuu. Karkausvuoden ansiosta kalenteri hypähtää ja vapaapäiviä on viikonloppu mukaan lukien viisi. Muutoinkin työkaverin kanssa kalenteria tutkailtuamme totesimme, että tämä on ollut työnantajan vuosi ja ensi vuosi on palkansaajan vuosi, kun monet pyhät sattuvat arkeen. 

Olin jouluaaton aaton ihan hyvillä mielin töissä. Edellisenä päivänä olimme puhuneet työkaverin kanssa, että laittaisimme jotain erityistä päälle joulun kunniaksi. Etsinkin kaapista vanhan 60-luvun mustan kiiltelevän mekon, johon liitin punaiset sukkahousut ja isot punaiset puuhelmet. Sain niin paljon mukavaa palautetta kokonaisuudestani ja myhäilin tyytyväisenä. Normaalisti en paljon vaatteilla koreile. Ostan lähes kaikki vaatteeni kirpputoreilta.

Valitettavasti päivä ei kokonaisuudessa sujunut ihan hymyssä suin. Iltapäivällä sain yllättäen palautetta siitä, että minusta on tullut tyly. En nyt aina joka tilanteessa ole maailman aurinkoisin, mutta en nyt koe muuttuneeni erityisen tylyksikään. 

Joulua olen odotellut vähän vaihtelevin mielin. Joulukynttelikköjä etsin valaisemaan pimeyttä ensimmäisenä adventtina ja pihan luumupuuhun saimme laitettua valot itsenäisyyspäivänä. Punaisia liinoja silittelin myös joulukuun alkupuolella. Olemme harvoin ostaneet oikeaa kuusta ja tänäkin vuonna se jäi ostamatta, enkä siitä nyt erityisen pahoillani ole. Kyllä se kuusi ostetaan heti sinä vuonna, kun se on "pakko" saada. Tämä vuosi ei ollut sellainen, eikä viime vuosi.

Joulukuulle osui samalle päivälle kahdet tuparit. Ensin matkasimme Vuosaareen ja sen jälkeen Helsingin keskustaan. Tuparipäivää edeltävänä iltana olimme olleet pikkujouluissa. Pikkujouluilta venähti pikkutunneille ja aamulla nukuttiin pitkään. Valoisan aikaan seisoin olohuoneessa ja katselin pihamaan harmautta. Piha näytti erilaiselta. Hieraisin silmiäni ja tajusin, että meidän soutuvene oli kadonnut. Ajattelin automaattisesti, että se on varastettu. Olemmehan tässä vuosien mittaan jo veneilyyn liittyviin takaiskuihin jo tottuneetkin. Kaksi kertaa veneeseemme on murtauduttu ja yksi moottori on varastettu.  Moottori löytyi reilun puolen vuoden jälkeen itärajalta osina. Siinä ehkä päällimmäiset. Mieheni saapui siivoamasta pikkujoulupaikkaa ja kysyin ettei hän ollut sattunut  siirtämään venettä. Hän pudisti päätään.

"Taas", mietin. Mieheni soitti hätäkeskukseen bussimatkalla metroasemalle. Samalla bussimatkalla poliisi soitti jo hänelle takaisin veneen löytämisestä. Se oli löytynyt vajaan kilometrin päästä kotoamme. En tiedä varastettiinko vene, tai työnnettiinkö se tahallaan veteen vai puuttuivatko luonnon voimat jollain tavalla peliin? Jäänee mysteeriksi. Samalla tavoin on mysteeri kuka muutama kuukausi sitten talutti skootterin oven edestämme pihan laidalle. Silloinkin rikosilmoitus ennätettiin tekemään ja hetken päästä perumaan.

Molemmat tuparit menivät varsin leppoisasti ja mukavasti. Toisessa kodissa oli ennätetty laittaa tavarat paikoilleen ja asettua taloksi. Toinen koti odotti vielä pahvilaatikoiden purkamista. Ihmettelimme uutta perheenjäsentä ja juttelimme viimeiset kuulumiset. Juoksimme viimeiseen metroon. Seuraavana aamuna heräsimme aamulla kirpparikierrokselle, jolta palattuamme tajusin kamerani kadonneen.

Mietin ja pohdin, pohdin ja mietin. Kamera oli ollut mukana tupareissa, mutta en ottanut yhtään valokuvaa. Olkalaukkuni oli mennessä täynnä tavaraa, mutta katsoin tarkasti ettei mitään putoaisi.  Metrossa kukaan ei istunut vieressämme ja kävelimme kyläpaikkoihin keskenämme. En vain ymmärtänyt miten kamera saattoi kadota. Olisiko joku sen kuitenkin pystynyt varastamaan jossakin välissä. Tarkistin, ettei se ollut jäänyt kyläpaikkoihinkaan. Mietin, etten varmaan voi tehdä rikosilmoitusta, jos en tiedä onko kysymys varkaudesta. Jos en tee rikosilmoitusta, en kai voi hakea korvauksia vakuutuksestakaan.

Meni monta päivää, kunnes viikon puolivälissä mieheni ilmoitti kameran löytyneen - kotoa!

Toivottavasti katoamiset ovat ohi tältä vuodelta.

Siirryn nauttimaan jouluolutta. Toimme hyvän valikoiman Kööpenhaminasta. Ne riittänevät pitkään...

Jouluoluet 2011.