Los Cristianoksesta Montana Guazalle

Ystävämme olivat meitä perjantai-iltana vastassa lentokentällä. Heillä oli työpäivä lauantaina ja sunnuntaina, joten päätimme aloittaa lomamme tutustumalla läheisiin patikointimaastoihin. Patikointi on minulle uudehko harrastus. Olen reippaillut aikaisemmin vain muutamia reittejä Como-järvellä ja Suomessa Kolin kansallispuistossa. Matkaa varten varasin kirjastosta etukäteen kaksi suomenkielistä patikointiopasta

• Pentti Korpela: Teneriffan patikointiopas, banaanilaaksoista kuumaisemiin
• Klaus ja Annette Wolfsperger: Teneriffa. 70 kauneinta ranta- ja vuoristoreittiä

Molemmat oppaat pyörivät käsissämme aina seuraavaa patikointia suunnitellessa, mutta loppujen lopuksi kuljimme aina Korpelan ohjeiden mukaan.

- - -

Los Cristianos

Majoituimme pienessä Chayofan kylässä muutamien kilometrien päässä rannasta. Ensimmäinen patikointi lähti Los Cristianoksen keskustasta, joten ensi töiksemme menimme istumaan ja odottamaan bussia kämppää lähinnä olleelle bussipysäkille. Noin 45 minuutin odottelun ja kirjan luvun jälkeen totesimme, ettei busseja taida mennä ja lähdimme kävelemään kohti rantaa. Omaksi hämmästyksekseni päätin kävellessä nostaa peukalon ja kuinkas ollakaan ensimmäinen ohi menevä auto pysähtyi ja otti meidät kyytiin. Nuori paikallinen poika kuskasi meidät sen verran lähelle Los Cristianosta, että kävelimme lopun matkan. 

Ostimme marketista eväät ja lähdimme Korpelan kirjan reitille Los Cristianoksesta Montana Guazalle. Reitin pituudeksi arvioitiin 12 kilometriä, kesto 4 tuntia, nousua 450 metriä ja taso helppo. Montana Guaza oli suuri mäennyppylä kaupungin itäpuolella. Rauhalliselta polulta avautuivat hienot näkymät Los Cristianokseen ja Playa de las Americakseen. Lyhyen matkan päässä turistialueesta saatoit olla aivan yksin.

Päänvaivaa ja ajoittaista kiroilua eri patikointireissuilla aiheuttivat Korpelan oppaan muutamat termit ja ohjeet. Minun ekstraneuvot ovat seuraavat:

• Varaudu siihen, että käänny oikealle/vasemmalle -ohjeiden lomassa saattaa tulla seuraava ohje "käänny lounaaseen". Älä siis unohda kompassia matkalaukkuun, vaikka kauppakadulta ja turistien keskeltä olet tarpomaan lähtenytkin. 
• Varaudu siihen, että hyvinkin yksityiskohtaisten minuuttiohjeiden jälkeen kuljet kaksi tuntia pitkin polkua ilman ohjeita. Onneksi tällöin eksymisen vaaraa ei (ainakaan meidän reiteillämme) ollut, koska polun vieressä oli aina rotko eikä polulta tehnyt mieli poiketa.
• Varaudu siihen, että joitakin ohjeita voi tulkita miten haluaa ja silloin harha-askelia sekä siksakkia syntyy pitkin maastoa. Erityisen pitkään tulkitsimme, poukkoilimme ja harhailimme seuraavan ohjeen kohdalla: "Kun olet edennyt 300 metriä rauniotalolta, jatka toisen vasemmalle kääntyvän mutkan kohdalta sivutietä lounaaseen. Tie kaartaa pian oikealle ja sitten vasemmalle, Noin sadan metrin päässä lounaassa näet jatkopolun. Juuri ennen kuin tie erkanee oikealle, jätä se ja siirry polulle". Niin, olikos se siis toinen vasen rauniotalolta laskettuna vai toinen vasen 300 metrin jälkeen? Niin, kun mahdollisesti oikea reitti löytyy, jätetään kaikki polut ja rämmitään maaston läpi sadan metrin päässä ehkä näkyvälle jatkopolulle. Tällaisissa tilanteissa varaudu siihen, että voit tulkita ohjeita juuri miten haluat ja tulkinta voi olla väärä. Hengitä syvään, älä hermostu.
• Varaudu siihen, että termi 'kivikasa' voi periaatteessa tarkoittaa hylättyä louhosta tai muutamaa päällekäin aseteltua kivenmurikkaa.
• Varaudu siihen, että termi 'ylitä rotko' ei tarkoita riippusiltaa rotkon yli, vaan laskeutumista alas rotkon pohjalle ja nousemista takaisin ylös.

Montana Guaza

Päivänkakkaran näköinen kanarianmarketta