Trogir
Olin ajatellut, että aloitamme lomamme Splitistä, mutta eihän siinä niin käynyt. Ennen matkaa olin kysellyt Kroatian kokemuksia muutamalta kollegalta töissä ja muutama kaveri oli kertonut matkoistaan. Meidät tuntien, kaiken järjen mukaan meidän olisi pitänyt viettää reilu viikko merellä ja saarilla. Eihän siinä niinkään käynyt. Tämä olisi ollut todennäköisempää, jos osaisimme purjehtia. Purjeveneitä olisi nimittäin ollut tarjolla vuokralle ihan omiksi tarpeiksi.
Kaikesta huolimatta suosituksen perusteella aloitimme ja päätimme lomamme historiallisessa, pienessä ja kompaktissa Adrianmeren satamakaupungissa, joka sijaitsi vain muutaman kilometrin päässä Splitin lentoasemasta. Trogir oli tuo paikka nimeltään.
Kaikesta huolimatta suosituksen perusteella aloitimme ja päätimme lomamme historiallisessa, pienessä ja kompaktissa Adrianmeren satamakaupungissa, joka sijaitsi vain muutaman kilometrin päässä Splitin lentoasemasta. Trogir oli tuo paikka nimeltään.
 |
| Trogirin satama |
Trogirin historiallinen osa on listattu Unescon maailmanperintöluetteloon ja sen kulttuuri on kehittynyt kreikkalaisten, roomalaisten ja venetsialaisten vaikutuksesta. Siihen oli helppo suunnata lennon laskeuduttua ja saatuamme auton vuokrattua. Vielä mukavampaa ja helpompaa siitä oli reilun viikon loman päätteeksi palata takaisin lentoasemalle. Ei tarvinnut jännittää, missä ajassa mahdollisesti toiselta puolelta Kroatiaa ehtii lennolle. Sitä paitsi meillä oli aamulento takaisin.
Ennen lomaa olin tutkinut hieman netistä majoittumisen hintatasoa Kroatiassa. Hotellit näyttivät olevan hintavia, mutta toisaalta tarjolla tuntui olevan paljon huokeaa yksityismajoitusta. Kun pääsimme paikan päälle Trogiriin (sama toistui ympäri Kroatiaa), näimme teiden varsilla ja talojen kyljissä lukemattomia kylttejä, joissa tarjottiin huoneita/huoneistoja. Turistisesonki ei tosin ollut alkanut, enkä tiedä missä vaiheessa kevättä tai kesää se viime kädessä mittavammin alkaa. Liikuimme ilmiselvästi aikaan, jolloin tilaa oli kaikkialla. Ehkä yksityismajoitusvaihtoehdot olisi löytynyt airbnb:stä tai hotellisivustoilta, mutta mitään emme halunneet varata etukäteen, emmehän tienneet minä päivänä missäkin tulisimme olemaan.
 |
| Trogirin satama |
Ennen lomaa olin tutkinut hieman netistä majoittumisen hintatasoa Kroatiassa. Hotellit näyttivät olevan hintavia, mutta toisaalta tarjolla tuntui olevan paljon huokeaa yksityismajoitusta. Kun pääsimme paikan päälle Trogiriin (sama toistui ympäri Kroatiaa), näimme teiden varsilla ja talojen kyljissä lukemattomia kylttejä, joissa tarjottiin huoneita/huoneistoja. Turistisesonki ei tosin ollut alkanut, enkä tiedä missä vaiheessa kevättä tai kesää se viime kädessä mittavammin alkaa. Liikuimme ilmiselvästi aikaan, jolloin tilaa oli kaikkialla. Ehkä yksityismajoitusvaihtoehdot olisi löytynyt airbnb:stä tai hotellisivustoilta, mutta mitään emme halunneet varata etukäteen, emmehän tienneet minä päivänä missäkin tulisimme olemaan.
Ensimmäisen (ja viimeisen) yön majoitus löytyi siten, että ajoimme läpi Trogirin vanhan kaupungin. Jatkoimme sillan yli vain hieman, kunnes totesimme kaupungin loppuvan. Teimme u-käännöksen ja palasimme hieman takaisin. Katsoin auton ikkunasta arvioivasti yhtä rakennusta, josta ajattelin olevan kivat näkymät merelle ja vanhaan kaupunkiin. Pysähdyimme ja menin kokeilemaan rakennuksen alaovea. Suljettu.
Viereisen pubin pitäjä huomasi touhuni ja kysyi voiko auttaa. Kerroin etsiväni majoitusta ja näytin sormella ylöspäin. Hän soitti jollekin ja viiden minuutin päästä tämän jonkun sukulainen lapsenlapsensa kanssa tuli paikalle luovuttamaan avaimia. Tällä kertaa kommunikointivaikeuksia oli hieman. Pääasiallisesti Kroatiassa ihmiset puhuivat todella hyvää englantia. En ollut ollenkaan osannut arvata, että englanti on selkeää ja sitä puhutaan ilman aksenttia. Niin kuin meitä suomalaisia, myös heitä tuntuu auttavan se ettei televisiosarjoja dubata. Kirjasimme paperille päivät, jolloin halusimme yösijaa ja toivoin, että tulimme ymmärretyiksi.
Reilun viikon päästä palatessamme suuntasin suoraan mainittuun pubiin. Eri tarjoilija soitti taas jollekin ja keskustelin tuon jonkun kanssa puhelimessa. Hetken päästä joku kolmas toimitti meille avaimet. Tämä toistui vähän eri konseptilla pitkin matkaa. Eniten minua jännitti majapaikan saaminen Hvarin saarella. Turhaan sitä jännitin, mutta ehkä siitä myöhemmin.
Viereisen pubin pitäjä huomasi touhuni ja kysyi voiko auttaa. Kerroin etsiväni majoitusta ja näytin sormella ylöspäin. Hän soitti jollekin ja viiden minuutin päästä tämän jonkun sukulainen lapsenlapsensa kanssa tuli paikalle luovuttamaan avaimia. Tällä kertaa kommunikointivaikeuksia oli hieman. Pääasiallisesti Kroatiassa ihmiset puhuivat todella hyvää englantia. En ollut ollenkaan osannut arvata, että englanti on selkeää ja sitä puhutaan ilman aksenttia. Niin kuin meitä suomalaisia, myös heitä tuntuu auttavan se ettei televisiosarjoja dubata. Kirjasimme paperille päivät, jolloin halusimme yösijaa ja toivoin, että tulimme ymmärretyiksi.
Reilun viikon päästä palatessamme suuntasin suoraan mainittuun pubiin. Eri tarjoilija soitti taas jollekin ja keskustelin tuon jonkun kanssa puhelimessa. Hetken päästä joku kolmas toimitti meille avaimet. Tämä toistui vähän eri konseptilla pitkin matkaa. Eniten minua jännitti majapaikan saaminen Hvarin saarella. Turhaan sitä jännitin, mutta ehkä siitä myöhemmin.
 |
| Trogir |
Kommentit
Lähetä kommentti