Pilvessä

Hong Kong vastaanotti meidät valtavalla ilotulituksella kiinalaisen uuden vuoden juhlien kunniaksi, joita kaupungissa vietettiin monta päivää. Saavuimme airport express -junalla keskustaan hieman yli kahdeksan aikaan illalla, jolloin paukuttelu oli päässyt hyvään vauhtiin. Meillä ei ollut mitään toiveita päästä "hyville katselupaikoille", kun parhaat paikat oli täytetty jo tunteja ennen räiskintää ja meillä ei ollut mitään käsitystä missä parhaat katselupaikat olisivat ylipäätään olleet. Vajaat puoli tuntia kestäneen ilotulituksen jälkeen lähdimme etsimään majapaikkaamme.

Olimme varanneet etukäteen ehkä huokeimman mahdollisen majoituksen. Majoituspaikkaa valitessamme olimme ottaneet huomioon sijainnin Kowloonissa, josta oletimme pääsevämme kätevästi "joka paikkaan". Tsim Sha Tsuin metroasema oli kätevästi ihan kulman takana. Toisekseen olimme varanneet vaatimattoman huoneen, koska tiesimme liikkuvamme kaupungilla päivät ja käyttävämme huonetta vain nukkumiseen.

Hong Kong ei ollut erityisen halpa kaupunki ja yöpyminen ei missään nimessä ollut halpaa. Kiinalaisen uuden vuoden vuoksi korkeat hinnat olivat entistäkin korkeammat. Löytäessämme "hotellin" paljastui, että yövyimme ns. "chungking mansion":ssa. Talo näytti ankealta ja pelottavalta. Se oli valtava 1960-luvun alussa rakennettu kolossaali, joka piti sisällään 1980 huonetta 17 kerroksessa. Jotta pääsi sisälle, piti jonottaa ulkona hissiä. Ei ihan niin luotettavan tuntuiset hissit veivät asiakkaita liukuhihnalla eri kerroksiin. Piti valita oikea hissi, että pääsi omaan hostelliin ja huoneeseen. Huone oli pieni ja askeettinen. Kylppäristä löytyi pönttö ja lavuaarin ohessa suihku. Majoitus ei tuntunut kovin luotettavalta tai turvalliselta. Ei meiltä kuitenkaan mitään kadonnut. Passia ja rahoja kannoimme kuitenkin mukanamme aina hostellista poistuessamme.

Chungking Mansions

Matkakohteen valinnassa olimme ottaneen huomioon sen, että kaupunkiin oli muuttanut edellisenä syksynä kaveripariskunta ja ajattelimme tietysti tavata heitä. Oli tosi hienoa, että he raahautuivat omien töidensä jälkeen kaupungille joka ilta meitä tapaamaan. Päivät puuhastelimme keskenämme ja iltaisin vietimme aikaa heidän kanssaan. Pohdimme mieheni kanssa nykymaailmaa ja meitä nuorempien uskallusta muuttaa Suomesta katsoen maailman ääriin toteuttamaan omia juttuja. Aivan huippua!

Heti ensimmäisenä iltana kaverimme johdattivat meidät "Star Ferryyn". Muutamalla dollarilla pääsi seilaamaan reilun viiden minuutin matkan mantereen ja saaren välillä. Laiva oli aikoinaan ainoa tapa päästä Hong Kongin saarelle. Myöhemmin on rakennettu myös tietunneli (1972) ja metro (1979). Laivojen hauskana yksityiskohtana oli käännettävät selkänojat riippuen siitä mihin suuntaan alus oli menossa.

Star Ferry.

Sää Hong Kongissa oli koko matkamme ajan kehno, harmaa ja kylmä. Sovimme kavereiden kanssa treffit eräänä iltana Kowlooniin ICC rakennuksen alakertaan. Menimme katselemaan maisemia Ozone-baariin 118 kerrokseen. Näkymät olisivat olleet hulppeat, mikäli olisimme nähneet jotakin. Kukaan meistä ei tajunnut ottaa huomioon, että päädyimme pilveen ja taivasbaarista ei näkynyt kerta kaikkiaan minnekään. Kävellessä kaupungilla keskellä korkeita rakennuksia ei välttämättä tullut tajunneeksi sitä kuinka matalalla pilvet olivat. Onneksi taivasbaarin hintavat drinkit olivat myös hyviä.

ICC rakennus, Ozone baari korkeuksissa pilvessä.