Hullu ilman hourailua
Lomapäivä 22.7 jää mieleen Norjan joukkomurhasta. Ensin uutisoitiin Oslossa räjähtäneestä pommista ja muutamaa tuntia myöhemmin kuulin uutisen joukkomurhista Utøyan saarella. En siis elä tiedotuspimennossa lomallakaan, sillä Hesari on siirretty kesäosoitteeseen, netti toimii tikulla, vanhasta radiosta voi kuunnella aamuisin Radio Suomea ja iltapäivisin tarvittaessa jotain menevämpää taajuutta.
Ei kulunut aikaakaan kun selvisi, että minua oli petetty. Minun stereotyyppiseen mielikuvaani raakalaisesta murhaajasta ei sopinut perusnorjalainen reilu kolmekymppinen pellavapää. Tappamalla noin yhdeksänkymmentä ihmistä, joista suurin osa oli iältään nuoria n. 14 - 18 -vuotiaita massamurhaaja Anders Behring Breivik kuvitteli pelastavansa maailman ja olevansa mielipiteineen oikeassa.
Olimme juuri pari päivää aikaisemmin keskustelleet lyhyesti pienessä seurueessa siitä, miten haluaisimme kuolla. Olimme yhtä mieltä siitä, että mukavalta tuntuisi elää pitkä tapahtumarikas onnellinen elämä ja sen jälkeen nukahtaa viimeiseen uneen sängyssä tai lähteä suorilta jaloilta sen enempää kitumatta. Makaaberia todeta, että kuolema noille nuorille oli sikäli armollinen, lähtö suorilta jaloilta kitumatta sen enempää. Mutta pitkä, rikas elämä jäi kokematta. Tilanne on järkyttävä jälkeenjääneille omaisille. "Miksi" kysymykseltä ei ole voinut välttyä.
Heti onnettomuuden jälkeen olin sitä mieltä, että joukkomurhaaja pitäisi tappaa. Sen jälkeen heräsi ajatus siitä, että se olisi liian helppo vaihtoehto hänelle. Mietin josko omahyväinen ja itseriittoinen katse hiipuisi mikäli hänet silvottaisiin pikku hiljaa. Ehkä hänet pitäisi vain unohtaa niin, että hänen äänensä tai mielipiteensä ei koskaan tulisi enää esille.
Tuli myös tarve löytää selitys hänen käsittämättömälle käyttäytymiselleen. Hulluhan hänen täytyi olla, mutta onko hän mielipuoli, kaheli, kahjo vai seinä-, pähkä- tai raivohullu? Sanomalehdissä todettiin ettei hän luultavasti ole mielisairas. Sen sijaan hänestä puhuttiin psykopaattina, sosiopaattina ja narsistina. Kysymys täytyi olla ihmismielen jostain äärimmäisen pimeästä puolesta.
Raimo Mäkelä on kuvannut psykopaattia mm. seuraavin piirtein:
Miksi Anders Behring Breivikillä on pää ja järki suunnitella julmuuksia vuosikausia, mutta ei sydäntä? Ilmeisesti empatian ja katumuksen puute sekä tunne-elämän köyhyys ovat perinnöllisiä piirteitä ja mahdollisuus toipumiseen rajallinen. Ajatus siitä, että inhimillisiä ongelmia ei pystytä korjaamaan tuntuu sietämättömältä. Ajatus siitä, että hän joskus kulkisi vapaalla jalalla tuntuu sietämättömältä.
Mistä on Anders Behring Breivikin käyttäytymisessä on kysymys? Miten kukaan voi toimia ilman katumuksen häivääkään? Pitäisikö sitä tutkia psykologian, sosiologian, biologian tai jonkun muun tieteen voimin? Ilmeisesti neurobiologiassa on tutkittu, että psykopaattinen luonnehäiriö näkyy aivotoiminnan tasolla. Tunteita käsittelevät aivojen osat jäävä luonnehäiriöisellä aktivoitumatta, kun hän kohtaa emotionaalisesti koskettavan asian. Breivikillä ei kai liikahtanut aivoissa mikään hänen teloittaessaan nuoria.
Luin netistä, että psykopatiaa oli tutkittu jo vuosisatoja sitten. Lääkäri oli tavannut potilaan, joka ei tuntenut katumusta tai kyennyt itsehillintään. Hänet luokiteltiin "hulluksi ilman hourailua" ja ilmiötä kuvattiin myöhemmin moraaliseksi hulluudeksi ja puhuttiin myös moraalittomasta käyttäytymisestä.
Psykopaattia kutsutaan myös asosiaaliseksi persoonallisuudeksi. Häntä kuvaa epäluotettavuus, minäkeskeisyys, hän ei pysty rakastamaan eikä tuntemaan katumusta. Hän on vallanhimoinen, itsekeskeinen ja kyltymätön. En tiedä kuinka tyhjää elämä olisi, jos en tuntisi iloa, en surua, en kaipausta, en mitään.
Psykopaattia kutsutaan myös asosiaaliseksi persoonallisuudeksi. Häntä kuvaa epäluotettavuus, minäkeskeisyys, hän ei pysty rakastamaan eikä tuntemaan katumusta. Hän on vallanhimoinen, itsekeskeinen ja kyltymätön. En tiedä kuinka tyhjää elämä olisi, jos en tuntisi iloa, en surua, en kaipausta, en mitään.
Raimo Mäkelä on kuvannut psykopaattia mm. seuraavin piirtein:
- Hän tekee fyysisesti ja psyykkisesti normaalin vaikutuksen: hän on yleensä hauskannäköinen, ystävällinen ja puoleensavetävä.
- Hän esiintyy auktoriteettina ja on autoritaarinen.
- Hän haluaa olla huomion kohteena.
- Hän alistaa jokaisen, joka suostuu siihen.
- Hän ostaa liittolaisia ja rakkautta ja käyttää toisia hyväkseen.
- Hän on epäluuloinen eikä luota kehenkään.
- Hän ei koskaan kadu, masennu, häpeä eikä ole syyllinen.
- Hän muuttaa kantaansa, unohtaa lupauksensa ja syyllistää muut.
- Hän ei koskaan anna anteeksi kokemaansa loukkausta.
- Hänellä on mahtava käsitys omasta itsestään.
Miksi Anders Behring Breivikillä on pää ja järki suunnitella julmuuksia vuosikausia, mutta ei sydäntä? Ilmeisesti empatian ja katumuksen puute sekä tunne-elämän köyhyys ovat perinnöllisiä piirteitä ja mahdollisuus toipumiseen rajallinen. Ajatus siitä, että inhimillisiä ongelmia ei pystytä korjaamaan tuntuu sietämättömältä. Ajatus siitä, että hän joskus kulkisi vapaalla jalalla tuntuu sietämättömältä.
Mistä on Anders Behring Breivikin käyttäytymisessä on kysymys? Miten kukaan voi toimia ilman katumuksen häivääkään? Pitäisikö sitä tutkia psykologian, sosiologian, biologian tai jonkun muun tieteen voimin? Ilmeisesti neurobiologiassa on tutkittu, että psykopaattinen luonnehäiriö näkyy aivotoiminnan tasolla. Tunteita käsittelevät aivojen osat jäävä luonnehäiriöisellä aktivoitumatta, kun hän kohtaa emotionaalisesti koskettavan asian. Breivikillä ei kai liikahtanut aivoissa mikään hänen teloittaessaan nuoria.
- - -
Pystytimme viime kesänä mökille lipputangon. Siihen tuli sellainen ruuviperustus, jonka pultit olivat jossain välissä pettäneet ja keväällä lipputanko makasi kaatuneena nokkosten keskellä odottamassa pystyttäjiään.
Suruliputus Norjan joukkosurman uhreille Joensuun yliopiston kampuksella. |
Lipputankoa ei ollut tullut pystytetyksi koko alkukesänä, mutta Norjan joukkosurman uhrien muistolle järjestettyyn suruliputukseen halusimme osallistua. Ruuviperustuksen paikkaa siirrettiin hieman, kaverit auttoivat pystytyksessä ja Pohjois-Karjalan viiri nostettiin salkoon vain huomataksemme seuraavana aamuna viirin kiertyneen läheisen männyn oksaan pahasti. Pohdimme tarzanleikkejä ja roudasimme paikalle korkeimmat tontilta löytyvät tikkaat vain todetaksemme, että tikkaiden ja viirin väliin jäi vielä useita metrejä. Aivan liian monta metriä. Ei auttanut muu kuin kaataa koko puu ja näin tehtiin.
Puun kaato ja viirin pelastus. |
Kommentit
Lähetä kommentti