Siirry pääsisältöön

Tekstit

Videot

Jotta kaikki ei unohtuisi

Blogin kirjoittaminen ei ole innostanut viime vuosina, vaikka sille olisi luultavasti ollut keskimäärin enemmän aikaa. Eikä niinkään ettei mitään olisi tapahtunut. Huolimatta siitä, että viime vuosien yllä on leijunut koronan varjo, olemme pystyneet puuhastelemaan mieheni kanssa yllättävänkin paljon kaikkea niin Suomessa kuin ulkomailla.  Ensimmäistä koronajoulua vietimme kokoontumisrajoitusten keskellä Turussa hissukseen. Maskit hiostivat naamaa ja hajauduimme syömään eri huoneisiin ja pöytiin.  Koronaan sairastuin jokseenkin tasan vuosi sitten. Helposti leviävä muunnos teki tehtävänsä ja suhteellisen aktiivisen viikonlopun jälkeen yllättäen nouseva kuume kaatoi minut sohvan pohjalle. Seuraavana päivänä tekemäni testi näytti negatiivista, mutta sittemmin testin viivakaksikko loimotti punaisena. Sairastuin hetkeen, jolloin piti napottaa kotona vielä kymmenen päivää karanteenissa. Sittemmin taudin räjähtäessä käsiin karanteenisäännökset lievenivät. Pari päivää sairastin pois tö...

Viimeisimmät blogitekstit

Paradores - linnasta linnaan

Kiitos, kun olit olemassa

He kulkevat kanssani

Vain hieman ennen kuin rajat sulkeutuivat

Luminosan kyydissä

Talvilomalta kotiin palatessa

Analyysi: Malmin lentoaseman säilyminen on pieni ihme

Asioita, jotka tekevät joulun

Illalu ja mela

Minun päivä Maltalla