Sähkömoottorilla saareen

Venekauppoja on tässä vuosien varrella tullut tehtyä useita. Pieniä purkkeja (soutuveneitä) ja vähän isompiakin purkkeja (pieniä retkiveneitä) on ollut omistuksessamme sen verran monia, että yritän nykyään olla kiintymättä niihin sen enempää.

Toki, veneisiin voi kiintyä niin kuin eläimiin. Niissä on omat pikku persoonallisuutensa ja juttunsa, jotka pitää oppia tuntemaan, jotta yhteiselo sujuu mutkattomasti. Yksi petollisimpia virheitä on askeltaa luottavaisen rennosti tuntemattoman veneen sivulaidoilla, kompastua pieneen lähes huomaamattomaan korotukseen ja molskahtaa mereen. Näinkin on käynyt. Tätä pientä kynnystä ei tietenkään ole teipattu keltaoranssein varoitusmerkein, vaan kynnys väijyy salakavalasti kulkijaa. Äh häh häää, vene ajattelee, kompastuitpas! Amerikkalaiset veneilijät eivät ilmeisesti tarvitse näitä käveltäviä sivulaitoja mihinkään, kun laidat ovat niin kapeita. Rystyset verillä saat pitää kiinni mistä saat, ettet putoa.

Soutuveneemme Pyysaaren laiturissa.

Viimeisimpään venekaupan yhteydessä saimme Helsinkiin soutuveneen, johon mieheni osti sähkömoottorin. Tällä maailman hiljaisimmalla laitteella ajelimme Työväen pursiseuran ravintolaan Pyysaareen, Palma de Pyyhyn. Ravintolasta on tullut yksi suosikkipaikkamme, ei pelkästään sen läheisyyden ja ystävällisen palvelun vuoksi. Ravintola sijaitsee kauniilla paikalla meren rannalla ja siellä on helsinkiläiseksi saariravintolaksi kohtuulliset hinnat (kaikki ruuat alle 20€). Ruoka ei nyt aivan ole mitään gourmet -tasoa, mutta syön mieluummin 17 euron pihvini täällä kuin abc -asemalla. Tarjolla on mm. erilaisia leipiä ja pihvejä lisukkeineen. Mikäli ravintolassa ei ole ruuhkaa ja tilaajia on useampia, olemme saaneet myös listan ulkopuolelta pyttipannua.

Syksyinen Palma de Pyyn terassi. Aurinkoisina kesäpäivinä ruuhkainen.

Ikkunanäkymä kulmapöydästä kohti auringonlaskua.

Ja ei huolta, vaikka sinulla tai tuttavillasi ei venettä olisikaan. Pyysaareen pääsee kävelysiltaa pitkin Tullisaaren puistosta. 

Maisemat Pyysaaresta Katajanokan suuntaan.

Syksyinen sää voi yllättää. Tänään palatessamme autolla kaupungilta piipahdin nopeasti kauppaan. Olin kaupassa hetken, keräsin elintarvikkeet ja kassalla huomasin, kun ulkona satoi aivan taivaan täydeltä! Mieheni oli tullut hakemaan minua sateenvarjon kanssa kaupan ovelta, kuinka ystävällistä! Sää kirkastui iltaa kohden ja lähdimme venereissullemme. Paluumatka näytti hetkellisesti pelottavalta, mutta ehdätimme sateen alta pois.